9/2024 | päivitetty 1.4.2025
Kirkkonummen kolmoissurma on selvittämätön henkirikos, joka tehtiin Volsin kylässä Kirkkonummella heinäkuussa 1990. Sen uhreina kuolivat koneurakoitsija Veikko Rytkönen, 41, siivousalan työnjohtaja Berit Andersson, 35, ja näiden kolmen kuukauden ikäinen vauva Jessica. Pariskunta surmattiin teräasein, mutta vauva kuoli hukkumalla vesisängyn rikkouduttua. Rikosta tutkitaan kahtena murhana ja yhtenä kuolemantuottamuksena.
Alla on listattu julkisuudessa olleita tietoja tapahtumista aikajärjestyksessä. Sivun tarkoitus ei ole ensisijaisesti etsiä syyllistä tai syytellä henkilöitä tapahtumista, vaan tuoda tiedossa olevat asiat helposti ymmärrettävästi esille. Jokainen voi sitten itsekseen miettiä ja spekuloida tiedoilla. Toki varmasti kaikki haluavat, että tapaus myös joskus ratkeaisi.
Olen tätä sivua tehdessä kuunnellut Marko Niemen aihetta käsittelevän kirjan ja podcastin, molemmat viidesti. Joka kerralla on noussut joku yksityiskohta esille, mitä en ole aiemmin huomannut. Nämä julkaisut ovatkin päätiedonlähteenä tällä sivulla. Olen myös lukenut kaikki mahdolliset netissä ilmaiseksi luettavat uutiset aiheesta. Tämän lisäksi olen lukenut mm. Murha.infon, Hejacin, Ylilaudan ja Suomi24:n aihetta käsittelevät viestiketjut läpi. Valitettavasti keskustelupalstojen viesteistä 99 prosenttia on pelkkää spekulointia ja riitelyä nimimerkkien kesken. Onneksi se jäljelle jäävä yksi prosentti sisältää esimerkiksi vanhoja lehtileikkeitä, joita olen käyttänyt tietolähteenä. Kiitos heille, kun ovat tuoneet edes jotain sisältöä keskusteluihin. Sivulla on myös omia pohdintoja joistain yksityiskohdista, mutta pohdiskelut varmasti jokainen osaa erottaa.
Olen myös tutustunut jonkin verran rakennus- ja pankkialan toimiin ennen 90-lukua. Näistä ei ole mitään suurta tähän tapaukseen liittyvää löytynyt, mutta aika on ollut melko hurjaa molemmilla aloilla 80-luvulla ja juttuja on ollut mielenkiintoista lukea. Lainaa on saanut helposti ja petoksia on tehtailtu urakalla, kunnes 90-luvun tullessa raharalli on loppunut kuin seinään ja yrityksiä on mennyt nurin.
Gunilla syntyi Espoossa. Myöhemmin Gunilla kävi kauppakorkeakoulun ja työskenteli virkailijana Kirkkonummen kunnalla.
Veikko syntyi Iisalmessa pieneen taloon, mutta isoon perheeseen. Sisaruksia oli kaikkiaan kuusi. Veikon isä oli toiminut poliisina, mutta vaihtanut poliisin työt kirvesmiehen hommiin.
Berit syntyi. Berit oli kotoisin Kirkkonummen Pilvijärveltä. Pilvijärvi sijaitsee Peuramaan laskettelukeskuksen ja Upinniemen välillä.
Veikon perhe muuttaa Iisalmesta Inkooseen.
Veikon perhe muuttaa Inkoosta Kirkkonummelle.
Veikko tapaa ensimmäisen vaimonsa Gunillan.
Veikko ja Gunilla avioituvat presidentin luvalla Veikon ollessa vielä 17-vuotias.
Veikon ensimmäinen poika syntyy. Hän opiskeli myöhemmin Kirkkonummen lukiossa (Kyrkslätts Gymnasium) (1985).
Veikon toinen poika syntyy.
Veikko asuu Gunillan ja kahden poikansa kanssa Lindalissa.
Veikon veli on kertonut, että hän oli parikymppisenä ollut juhlimassa ravintoloissa ja palannut iltajunalla Masalan asemalle. Veikko oli ollut asemalla odottamassa veljeään ja ajanut tämnän omaan kotiinsa Lindaliin. Siellä Veikko oli vaatinut Gunillaa myöntämään, että Veikon veli olisi ollut Veikon ja Gunillan esikoispojan isä. Veli oli ollut 11-vuotias esikoispojan syntyessä.
Veikon isä kuoli 62-vuotiaana Kirkkonummella.
Berit työskenteli Veljekset Backmanin tarjoitintehtaassa, joka toimi osoitteessa Upinniementie 550. (Vanhan tarjoitintehtaan rakennus on palanut, kerran osittain vuonna 1996 ja kokonaan vuonna 2013.)
Tähän aikaan Berit seurusteli ja asui kaksosten isää edeltävän miesystävänsä kanssa.
Myöhemmin hän asui kaksosten isän kanssa Gesterbyn-alueella Kirkkonummella.
Veikko oli osakkaana maanrakennusyrityksessä, joka meni nurin.
Maa-aineslaki 555/1981 tekee soroanoton luvanvaraiseksi. Luvan ainesten ottamiseen myöntää kunnanhallitus.
Helsinkiläinen insinööritomisto haki Veikko Rytköstä konkurssiin pienurakkasopimuksen laiminlyöntien takia. Konkurssihakemus raukesi kun hakija ei saapunut oikeuteen.
Soraliikemiehen toinen yritys, Espoon Hiekka Oy perustetaan.
Sattumalta huomasin, että myös esim. Antti Joela Oy on perustettu samana päivänä. Tällä ei välttämättä ole muuta yhteyttä, kuin perustamispäivä ja erikoiset suhmuroinnit 80-90-luvun vaihteessa.
"Verovelkaisen rakennusliike Antti Joela Oy:n omaisuus ja liiketoiminta myytiin joulukuussa 1990 Rakennus Joela Oy:lle. Hinta oli 4,5 miljoonaa markkaa. Maksu hoidettiin minuuttirahalla. Samaa summaa siirrettiin muutaman minuutin sisällä tilille ja tililtä pois seitsemän kertaa. Paperilla näytti, että kauppasumma oli maksettu pikkuerissä. Oikeuden mielestä kyseessä oli rahaliikennesimulaatio eli valeoikeustoimi. Operaatio toteutettiin Toijalan Osuuspankissa pankin sulkemisajan jälkeen".
Tästä ja muista rakennusliikeiden suhmuroinneista kannattaa lukea lisää Rakennuslehden jutusta.
Veikko ja Gunilla tuomitaan avioeroon. Todistajana oli ollut vuonna 1956 syntynyt reskontranhoitaja, joka kertoi hänellä ja Veikolla olleen suhteen jo vuodesta 1980 asti. Tuohon aikaan avioeroon tervittiin todistaja. Avioliittolain muutos (1987/411) astui voimaan 1.1.1988. Tämä laki helpotti avioeron saantia.
Veikko ostaa tontin Volsin kylästä tulevalta naapuriltaan.
Soraliikemies osti Siuntiosta 150.000mk:lla tilasta lohkotun 5ha maa-alan Ragnar B:ltä ja Tauno V:ltä. (Kaikki kaupan osapuolet oli Kirkkonummelaisia).
Sukulainen muistelee Veikon ostaneen vuonna 1987 300.000mk:n auton käteisellä.
Louhintaliike R.T. Broberg Ky perustetaan. (27.12.1990 alkaen R.T.B. Louhinta Ky).
Esko Grönroosin esseessä mainitaan soraliikemiehen perustaneen toisen yrityksen “pöytälaatikkofirmaksi” vuonna 1988, joka rahoitti velalla hänen vuonna 1983 perustamansa ensisijaisen sorayrityksensä toimintaa 1980-luvun lopulla.
En laita yrityksen nimeä tähän, koska samalla nimellä on nykyään toiminnassa oleva yritys. Nimi löytyy Helsingin sanomien Soraliikemiestä käsittelevästä jutusta. En ole itse löytänyt tälle perustamisvuodelle muita lähteitä.
Espoolainen yksityisyrittäjä tarjoaa Veikolle jonkin mökin polttoa, mutta Veikko kieltäytyy.
Överby'n kaivuu- ja maansiirto Oy perustetaan. Y-tunnus tullut voimaan 17.02.1988.
Entinen nimi Överbyn kaivuu ja maansiirto Oy, Päätoiminimi, 13.09.1989 – 30.01.1990.
Veikko alkaa rakentaa Volsin taloaan. Tarkempia tietoja alempana muita yksityiskohtia-otsikon alta.
Petosmies aloittaa todella laajan petossarjansa, josta hän jää kiinni 90-luvun alussa.
Soraliikemies alkaa lisäämään pankkivelkoja ja reilun vuoden päästä syksyllä 1989, hän oli ottanut lainaa jo n. 20 miljoonalla markalla.
Soraliikemies rakentaa Paritaloja Esperantotielle Espoon Iirislahteen. As Oy ollut Kaupparekisterissä 26.10.1988 alkaen ja Y-tunnus tullut voimaan 03.04.1989.
Iirislahden kadunnimi Esperantotie on tullut käyttöön ehkä 1969 tai 1970. Kadun varressa asui Suomen esperantoharrastuksen uranuurtaja Vilho Setälä. Tiettävästi Setälä itse antoi nimen. Nimi vakiintui yleiseen käyttöön ja merkittiin asemakaavaankin 1980-luvun alussa. Ruotsinkielinen nimi Esperantovägen annettiin 1970-luvun puolessavälissä. (Espoo.fi)
Vilho Setälä kuoli 11. huhtikuuta 1985 93-vuotiaana Espoossa. En tiedä asuiko Setälä loppuun asti talossaan, vai viettikö hän lopun aikansa muualla. Pieni ryhmä omistautuneita esperantisteja kuitenkin pelasti Esperantomateriaalin 80-luvun lopulla purettavasta ruskeasta puutalosta Esperantotiellä. Maa kuului Fondumo Esperanto-Säätiölle, FES, joka myi sen ja sai siten pääomansa. Setälä oli testamentannut talonsa Esperantoliikkeelle jo ainakin pari vuosikymmentä aiemmin. Setälän talo oli ainakin 4/1967 Esperanto Suomi-lehdessä manittu olevan osoitteessa Esperantotie 4, jolloin se olisi todennäköisesti sijainnut tien päässä, lähellä jokea. Suunnilleen samassa paikassa, kuin nykyinen talo numero 4., jonka As Oy on rekisteröity 13.02.1986.
Tien varressa oli kolme taloa vielä 80-luvun alussa. Setälän talon lisäksi Tien alussa oikealla oli talo, joka oli nykyisten talojen 1 ja 3 kohdilla, sekä vasemmalla tien alussa oleva talo, joka oli paikallaan ilmeisesti vielä 2020-luvun alkuun asti, jonka jäkeen talo purettiin ja paikalle rakennettiin uusia taloja. Talo oli rakennettu joskus 70-luvulla vanhemman talon viereen ja vanha purettu myöhemmin pois. Nämä ovat päätelmiä vanhojen karttojen pohjalta.
Miten nämä sitten liittyy Kirkkonummen kolmoissurmaan. Ei välttämättä mitenkään. Lähinnä tulee mieleen, olisiko tuon Soraliikemiehen rakentamien paritalojen paikalla, tien alussa oikealla ollut talo, ollut sellainen, joka olisi pitänyt saada edellisenä vuonna hävitettyä tulevien rakennuksien tieltä? Tähän liittyen olisi mielenkiintoista tietää miten talojen tontti on siirtynyt soraliikemiehen omistukseen ja miten talo on hävitetty. Rakennusliike Haka hankki omistukseensa Matinkylän maat vuonna 1965. Jäikö nämä kaikki Gräsanojan varressa sijainneet maat silloin vielä yksityiseen omistukseen? Ainakin Setälän tontti oli 1980-luvun lopulla vielä Esperanto-Säätiön omistuksessa, ennen kuin he myivät sen.
Esperantotien talot:
1. Valmistunut 31.12.1989. Tontin omistus? Tontti 2232 m2.
2. Edellinen omakotitalo purettu (2020?). Nykyiset talot valmistunut 24.3.2021.
3. Valmistunut 31.12.1989. Oma tontti.
4. Valmistunut 31.12.1987. Oma tontti.
Soraliikemies hankki soranottoon liittyvän maavuokrasopimuksen osa-alueena 6ha määrä-alasta. Maa-alan osti ensin yhtymä, jonka takaa löytyy Ragnar B ja Tauno V. Kaupan rahasumma 650.000mk tuli Soraliikemiestä rahoittavalta pankilta. Soraliikemies vuokrasi miljoonalla markalla puolet maa-alasta. (Tämä alue sijaitsi ilmeisesti Inkoossa?).
Soraliikemies oli sairas juhannuksesta 1989 alkaen ja kävi yrityksessään työssä vain päivän viikossa.
Ratari Forest metsäkoneyritys perustetaan. Perustajia on kolme, Tauno V., Risto V. ja Ragnar B, mutta Veikko tulee osakkaaksi vasta myöhemmin yhden perustajajäsenistä Ragnarin luovuttaessa osuutensa Veikolle. Perustaja jäsenistä Tauno V. halusi Veikon Ragnarin tilalle. Veikon nimi näkyy yrityksen papereissa vasta hänen kuolemansa jälkeen.
Yritys on ollut kaupparekisterissä 09.08.1989 – 18.12.2005, työnantajarekisterissä 01.02.1990 – 12.05.1992 ja verohallinnon rekisterissä 08.09.1989 – 12.05.1992.
Tämän tapahtuman ajankohdasta ei ole tarkkaa tieota, eikä koko tapahtumasta ole ollut julkisuudessa varmistettua tietoa.
Petosmies Ari P. väittää, että Veikko Rytkönen arvioi Espoolaisen soraliikemiehen Kirkkonummella sijaitsevan "turveryteikön" soramäärän. Soramäärä arvioitiin reilusti yläkanttiin ja täten saatiin kiinteistön vakuusarvo korkeaksi. Soraliikemies ja Veli Juhani Gröhn haki lainaa 2,4 miljoonaa markkaa kiinteistöä, eli sora-aluetta vastaan. Rytkösen piti saada tästä huijauksesta n.10-20%:n osuus lainan arvosta.
Itselleni ei ole selvinnyt varmasti kenen nimiin laina haettiin ja mikä lainan tarkoitus oli. Voisi ehkä olettaa, että laina on haettu Soramiehen yrityksen nimiin. Harri Nykäsen jutussa Helsingin sanomissahan kirjoitettiin 10.5.1995, että soraliikemies osti useita soramonttuja, joiden todellisen arvon määrittely oli erittäin vaikeaa. Pankit saatiin uskomaan, että soraliikemiehen liiketoiminta oli kannattavaa.
Haettiinko laina jonkin asian rahoitusta varten, vai oliko tarkoitus vain nostaa laina, eikä maksaa sitä takaisin? Viimeinen vaihtoehto olisi tarkoittanut lainan nostaneen tahon varmaa nurin menoa, kun lainaa olisi alettu periä takaisin. Mikäli laina olisi ollut tarkoitus maksaa takaisin, se olisi ollut lainan ottajalle aika huono diili. Petosmiehen mukaan pankinjohtaja, Rytkönen ja ilmeisesti Gröhnkin oli saamassa 10-20%:n osuutensa lainasta. Jos kaikki olisi saanut maksimiosuuden 20%, olisi lainan ottajalle jäänyt vain 40% rahoista ja hän olisi maksanut täyden lainasumman tulevaisuudessa takaisin. Ei kuulosta kovin uskottavalta.
Tarina ei myöskään kerro, mikä oli Veli Juhani Gröhnin osuus tässä huijauksessa, vai oliko hänellä oikeasti edes mitään tekemistä koko jutun kanssa? Hesarin jutun mukaan hän oli nimellinen petoksen päätekijä kun espoolaisen asunto-osakeyhtiön maapohjalle haettiin 6 miljoonan kiinnitykset, vaikka osakekanta oli ylikiinnitetty rakentamisvaiheen kuluista, mutta jutussa ei kerrottu Gröhnin yhteyksistä sorahuijauksiin.
Väkisinkin tässä tulee mieleen, että soraliikemies koitti tässä mahdollisesti ottaa yrityksensä nimiin mahdollisimman paljon lainaa ja jättää lainat maksamatta, kuten lopulta kävikin. Hänhän jätti 27 miljoonan markan luottotappiot Helsingin Suomalaiselle Säästöpankille, kun yritys meni nurin keväällä 1990.
Soraliikemies väitti Veikon sijasta Vakuutusmiehen arvioineen soramäärän. Ilmeisesti tässä hän viittaa henkilöön nimeltä Tauno V., joka oli Tapiolan vakuutusasiamies.
Mielenkiintoista olisi myös tietää, pitikö näille sora-alueille hakea soranottolupa, vai kelpasiko pankille pelkkä sora-alue ilman lupaa. Sorallahan ei ole juurikaan arvoa, jollei sitä voi käyttää. Luvan myöntämiseen olisi tarvittu maa-alan sijaintikunnan kunnanhallituksen myönteinen päätös. Soraliikemiehellä olisi siinä tapauksessa pitänyt olla hyvät suhteet myös päättäjiin.
Soraliikemies sai tietää ettei pankki lainoita hiekka-alan yrityksen toimintaa ja oli alkanut siirtää yrtyksiensä omaisuuttaan niin, ettei jäisi konkurssien yhteydessä henkilökohtaisesti velkaa yrityksille. Hän oli reilun vuoden aikana lisännyt lainojaan jo n. 20 miljoonalla markalla.
Soraliikemies siirtää yrityksiensä hallinnon kolmelle henkilölle, joista yksi oli Petosmies Ari P. Pöytäkirjat päivättiin kuukautta aiemmaksi.
Kirkkonummen Veikkolassa taloon oli tullut outo soitto, jossa puhelimeen vastannutta 12-vuotiasta tyttöä oli komennettu olemaan kotona. Pian puhelun jälkeen asuuntoon tunkeutui mies parvekkeen kautta. Tapaus sattui puoli viiden maissa iltapäivällä. "Missä rahat", mies oli tivannut tytöltä ja oli jopa viillellyt tytön puseroa. Tyttö oli huijannut miehen etsimään rahoja keittiön kaapeista ja samalla mennyt piilottamaan isänsä lompakon. Sitten tyttö oli huutanut, että äiti tulee, jonka jälkeen mies oli pinkonut pakoon. Mies oli yli 50-vuotias, yli 180-senttinen ja iso vatsainen. Hänellä oli myös harteille ulottuvat tummat likaiset hiukset, pitkä parta ja romea ääni.
Petosmies Ari P tapaa Soraliikemiehen tämän kotona Kirkkonummella, josta Soraliikemies ajeluttaa Petosmiehen firmansa punaisella HJ-60:llä vaimonsa nimissä olleelle mökille Siuntioon. Mökki sijaitsi Lauklampi-nimisen järven rannalla, järven eteläpäässä.
Lauklampi on matala, humuspitoinen järvi Siuntion pohjoisosassa läntisellä Uudellamaalla. Sen pinta-ala on 19,4 hehtaaria. Lauklammen etelä–pohjoissuuntainen pituus on noin kilometrin, järven eteläosan leveys on 300 metriä, pohjoisosan leveys on 100 metriä. (Wikipedia)
Soraliikemies tarjoaa Petosmies Ari P:lle 100.000mk mökin poltosta ja Veikko Rytkösen murhasta. Soraliikemies tarjosi tekovälineeksi erikoisvalmisteista Astra merkkistä asetta, joka toimi vain Lapuan panoksilla ja pystyi ampumaan jopa 15 laukausta sarjana. Soraliikemies halusi eroon Rytkösestä, jotta hänen ei olisi tarvinnut maksaa Rytkösen osuutta lainahuijauksesta. Petosmies kieltäytyi tarjouksesta.
Petosmies väitti myös Alibissa, että mies olisi selittänyt miten teko olisi parasta tehdä ja miten taloon pääsisi äänettömästi sisälle. Hän olisi myös kertonut missä Rytkönen säilytti vara-avainta.
Tämä kertomus perustuu ainoastaan Petosmiehen puheisiin. Fakta on vain se, että mökki paloi myöhemmin.
Espoolainen (soraliikemiehen) sora-alan yritys asetetaan konkurssiin.
Yritystä haki konkurssiin Iisalmen Osuuspankki ja Eläkevakuutusosakeyhtiö Ilmarinen. Soraliikemiehen yrityksellä oli saatavia vajaa 300.000 markkaa ja eräältä yksityishenkilöltä toiset 300.000 markkaa. Tilivelkaa yrityksella oli yli kaksi miljoonaa markkaa ja palkkavelkaa reilut 300.000 markkaa.
Olisi mielenkiintoista tietää, miksi juuri Iisalmen Osuuspankki haki soraliikemiehen yritystä konkurssiin. Rytkösethän oli kotoisin Iisalmesta. Voihan olla, että tämä on vain sattuma, että yritys on jollain tavalla Iisalmelaisen pankin asiakas.
Lainaus Osmo Ruuskasen tutkimuksesta Pankkikriisi ja Rahoitusmarkkinoiden Sääntely:
"Pankeissa arvostettiin kokoa ja kasvua. Suomen Yhdyspankki ja Kansallis-Osake-Pankki kilpailivat pitkään maan suurimman pankin asemasta. Paikallispankit hakivat taseen kasvua osoittaakseen kilpailijoilleen olevansa paikkakunnan merkittävä rahalaitos. Tällaisesta kasvuhakuisuudesta oli alun perin kysymys Iisalmen Osuuspankin valitsemassa strategiassa.
Pankki lähti aggressiivisesti rahoittamaan eri alojen yrityksiä eri puolille Suomea. Aluksi strategia näytti toimivan. Luotonanto ja tase kasvoivat huomattavasti kilpailijoita nopeammassa tahdissa. Operointi oman, perinteisen toimialueen ulkopuolella tuotti kuitenkin melko pian niin tuntuvia tappioita, että Iisalmen Osuuspankki joutui turvautumaan Osuuspankkien vakuusrahaston tukeen. On huomattava, että kyseisen pankin riskinotto tapahtui pääosin vuosina 1985–1986, jolloin varsinainen pankkikriisi ei ollut vielä alkanut. Välimiesoikeus kiinnitti päätöksessään erityisesti huomiota voimassa olleiden sääntöjen 1 §:n toimialuekysymykseen".
Alla seitsemän Osuuspankkien vakuusrahastosta tuohon aikaan eniten tukea saanutta pankkia.
Vakuusrahaston myöntämän tuen osuus taseen loppusummasta:
Naantalin Osuuspankki 76,0 %
Iisalmen Osuuspankki 75,3 %
Kirkkonummen Osuuspankki 70,0 %
Suur-Helsingin Osuuspankki 58,0 %
Juupajoen Osuuspankki 50,0 %
Kauhajärven Osuuspankki 43,0 %
Soinin Osuuspankki 43,0 %
Soraliikemies oli myös vuonna 1991 huijannut Suur-Helsingin Osuuspankista rahaa Veli Juhani Gröhnin kanssa, kun Espoon paritalojen asunto-osakeyhtiön maapohjalle haettiin 6 miljoonan kiinnitykset. Sorakuoppahuijauksiin hän oli hakenut lainaa pääosin Helsingin Suomalaisesta Säästöpankista. Tästä Iisalmen Osuuspankin yhteydestä ei ole vielä kerrottu missään. Jos se on ollut pankkilaina, onko se otettu tuolloin vuosien 1985–1986 aikana, kun pankki rahoitti aggressiivisesti eri alojen yrityksiä ympäri Suomea?
Soraliikemies kertoi hänellä olleen pelkkää valuuttalainaa ja hänen valuuttalainojensa koron olleen 44%.
Kultasurmat. Suomalaisjapanilainen Yoshio Tani surmasi kultakauppias Turkka Elovirran ja liikemies Juhani Komulaisen Siuntion Pikkalan golf-kartanossa. Tämän jälkeen Tani anasti Elovirran mukana olleet viisi miljoonaa markkaa ja hävitti vaimonsa kanssa ruumiit.
Tällä ei tietääkseni ole yhteyttä Kirkkonummen surmiin, mutta koska yhteyttä on välillä spekuloitu, niin laitoin sen myös tähän aikajanalle.
Ensimmäisen tutkinnanjohtajan Tuomo Kohon mukaan Veikko ei ollut sekaantunut tapaukseen:
"Kysyimme asiaa itse Veikko Rytköseltä muutama viikko ennen kuin hänet murhattiin. Rytkönen kielti olleensa missään tekemisissä Tanin kanssa. Lopulta saimme selville, että Tanin autoa hinasi hyvinkääläinen hinauspalvelu samana paivänä, kun hän kätki surmaamiensa liikemiesten ruumiit."
Jessica syntyy. Veikon sisaren Margitin mukaan hän syntyi kaksi kuukautta etuajassa. Berit ja Jessica oli menehtyä jo synnytyksessä.
Soraliikemies vannoi yrityksensä pesäluettelon oikeaksi. Sen mukaan yhtiöllä oli varoja 2,5 mijoonaa markkaa ja velkoja lähes 30 miljoonaa markkaa, joten velat olivat yli 27 miljoona markkaa varoja suuremmat. Yhtiö oli lisännyt velkojaan n. 20 miljoonalla markalla syksystä 1988 alkaen reilun vuoden aikana. Tällä ajalla kirjanpito oli ollut puutteellista ja varojen siirrot soraliikemiehen yritysten välillä oli jäänyt kirjaamatta.
Veikon sisko Tuija leikkautti Rytkösten perheen Iisalmella sijaitsevan kesäpaikan kuusiaidan matalaksi kantoon asti. Kun Veikko oli kuullut tästä, hän oli raivostunut siskolleen. Tästä he olivat kiistelleet kesällä 1990.
Kirkkonummelainen koneenkuljettaja yrittää purkaa kuorma-autokauppaa. Hän oli ostanut auton vuonna 1987. Veikko voitti ja oikeudenkäyntikulut (reilu 10.000mk) meni häviäjän maksettavaksi. Veikkoa edusti asianajaja Pekka P.
Jessica kastettiin.
Tuntemattomaksi jäänyt henkilö jättää hinauspyyntölapun Veikon postilaatikkoon. Veikko käy hinausautollaan reilun 10km:n päässä Peuramaalla, mutta siellä ei ollut ketään vastassa.
Eräässä lehtijutussa Veikon kerrotaan käyneen Peuramaalla hinausauton sijasta henkilöautolla. Jos tämä henkilöautokertomus pitäisikin paikkansa, olisiko mahdollinen hyökkääjä voinut perääntyä, koska hänen odottamaa hinausautoa ei olisikaan tullut paikalle? Iltahämärässä ei olisi myöskään voinut olla varma, onko henkilöautolla liikkunut henkilö Veikko. Aurinko on laskenut klo 22.40 ja täysin pimeä on tullut juuri tuolloin 23.30, kun Veikon piti mennä Peuramaalle. Voiko olla sattumaa, että hänet oli tilattu paikalle juuri pimeän tultua?
Veikko oli pitänyt jo alkujaan hinauspyyntöä epäilyttävänä ja oli pyytänyt kaveriaan kotiin Beritin turvaksi siksi aikaa kun käy hinauskeikalla, mutta kaveri ei ollut päässyt, koska oli toisaalla reissussa. Veikko kävi hinauskeikalla aseistautuneena.
Poliisi-TV:ssä 1991 lapun jättöpaikaksi on kerrottu talon ulko-oven väli.
Veikon sisko Margit on kertonut Alibissa:
"Veikko alkoi saada kesällä kummallisia puhelinsoittoja. Häntä uhkailtiin ja tehtiin aiheettomia hinaushälytyksiä. Viimeisin oli vain pari päivää ennen surmayötä. Veikko kutsuttiin yöllä hinaamaan Kirkkonummen Peuramaalle jotakin autoa. Kun hän meni paikalle, ei siellä ollut ketään."
Jos tuo hinauspyyntö olisi ollut todellinen ja auto olisikin ehditty hinata pois enen Veikon tuloa, olisi poliisi varmasti saanut Malmin Veholta tiedon, mikäli sinne olisi tuotu tuolloin MB-merkkinen asuntoauto korjattavaksi?
Veikon vanhempi poika käy puolenpäivän maissa palauttamassa porakoneen Veikon ja Beritin kotiin. Veikko ei ollut kotona, joten poika ei viihtynyt pitkään. Samaan aikaan Beritin 9-vuotiaat lapset tekivät lähtöä isälleen yökylään. Lasten lähdöstä ei tiennyt kotiväen lisäksi kuin Veikon vanhempi poika ja tietysti lasten isä. Tosin, mistä tiedämme, onko joku heistä kertonut sitä eteen päin muille henkilöille lauantain aikana.
Beritin piti lähteä mattopyykille lauantaina ja oli lastannut matot jo autoon. Likaiset matot löytyi myöhemmin autosta. Marko Niemen podcastissa Veikon lähisukulainen epäili, että Beritin avannippu olisi viety talosta, koska Berit ei ollut lähtenyt mattopyykille. Teorian mukaan matot olisi siis laitettu autoon ja tämän jälkeen joku olisi vienyt avaimet, joten Berit ei olisi päässyt autolla liikkeelle. Beritin auto oli käsittääkseni aika uusi ja autoon saa vähintään kahdet avaimet. Olisiko vara-avaimetkin ollut hukassa? Julkisuuteen ei ole myöskään kerrottu, että Beritin avaimet olisi kadonnut.
Tekoaika on rajattu lauantain ja sunnuntain väliselle ajalle kello 20.45–10.00. Poliisin näkemys on, että tekijä on tunkeutunut yöllä taloon ja yllättänyt makuuhuoneessaan nukkumassa olleet Beritin ja Veikon.
Murtojälkiä ei ole kerrottu olleen, joskin pääoven automaattilukko oli poliisin mukaan asennettu väärin ja sen on voinut saada avattua vaika kammalla. Tätä täytyy avata hieman. Käsittääkseni ovessa oli automaattisesti takalukittuva lukko. Eli kun ovi laitetaan kiinni, pienemmän laukaisinkielekkeen painuessa sisään, se laukaisee teljen, eli suuremman kielekkeen. Telki tulee ulommas lukkorungosta ja painuu syvemmälle karmissa olevaan vastarautaan ja samalla takalukittuu, jolloin telki ei liiku kuin avaimesta tai sisältä vivusta kääntämällä. Tässä hyvä video toimintaperiaattesta. Jos olette katsoneet pääovesta otettuja kuvia, olette voineet huomata, että oven ja karmin välissä on ollut melko suuri rako. Rako on voinut olla niin suuri, että laukaisinkieleke ei ole ottanut tarpeeksi karmin vastakappaleeseen kiinni, eikä näin ollen työntynyt tarpeeksi lukkorunkoonpäin, jollain telki ja takalukitus ei ole lauennut ollenkaan. Mikäli näin on ollut, teljen on voinut työntää oven välistä lukkorungon sisään ja näin saada oven auki. En tiedä onnistuuko tämä kovin helposti kammalla, mutta puukon kärjellä tai ruuvimeisselillä varmasti saa teljestä otteen. Mielummin näitäkin kaksin kappalein, niin saa pidettyä toisella osittain sisään paininutta telkeä paikallaan, kun aloitta toisella kääntämään lisää. Tosin jos rako on tarpeeksi suuri on teljen saanut käännettyä varmaan kerralla terpeeksi sisään. Tässä vaan ihmetyttää se, miten taloja rakentanut henkilö ei olisi huomannut, että ovi ei lukittuisi kunnolla. Tuntuu kovin erikoiselta.
Veikko oli löytynyt puolittain sängyn päältä ja puolittain kontiltaan sängyn vierestä, Berit sängystä. Vesisängyn patjasta valunut vesi oli sotkenut taloa ja viikonlopun sateet huuhtoneet pihamaalla mahdollisesti olleita jälkiä. Se kuitenkin tiedetään, että murhaaja astui sisään talon pääovesta ja pakeni olohuoneen takaovesta. Tekijä tai tekijät pakenivat paikalta metsään, palasivat sieltä jonkin matkan päässä olleelle autolleen ja poistuivat paikalta. Iltalehden 4.10.1995 artikkelin mukaan Poliisit tutkivat talon läheisen metsikötn poliisikoirien ja miinaharavan avulla.
Murhaaja tai murhaajat vei talosta 20.000mk rahaa kera metallisen kirjetelineen sekä Veikon muistikirjan. Myös molempien uhrien lompakot oli tyhjennetty.
Ilta-Sanomien jutussa 6.5.1991 sanotaan, että surmat on tehty teräaseella ja puhutaan puukotuksesta. Poliisi on ollut vaitonainen surma-aseesta ja siitä tietääkin tarkasti ilmeisesti vain surmaaja ja Poliisi. Se kuitenkin tiedetään varmasti, että itse surmatyössä on käytetty kahta tekovälinettä. Toinen näistä on ilmeisesti ollut veitsi. Molemmilta uhreilta oli ollut kallo halki, joten toinen on täytynyt olla jo suurempi väline. Mielenkiintoista on se, että miksi surman tekijä / tekijät ei ole käyttänyt ampuma-asetta. Eikö sitä ole vain ollut, vai onko surma tehty välineillä jotka on ensimmäisenä sattunut käteen. Tai onko pelätty että ampuma-ase olisi liian äänekäs, koska lähin naapurin sijaitsi hyvin lähellä, korkeintaan 100m päässä.
Veikon sisko vierailee tuttavansa luona. Asunnon haltija kertoi, että muuan Veikolle läheinen mies oli käynyt aikaisemmin päivällä ja pyytänyt tätä lähtemään vähäksi aikaa ulos, että voi pestä pyykkinsä. Veikon siskon mennessä vessaan hän näkee valkoiset urheilusukat, jotka näyttävät aivan siltä kuin ne olisivat kauttaaltaan veressä. Hän oli huudahtanut nähdessään sukat. Asunnon haltija oli tullut katsomaan ja sanonut: "Onpas päästäneet väriä" ja viskannut sukat pesukoneeseen.
Jos tällä vaatteita pesseellä miehellä olisi jotain tekemistä surmien kanssa, miksi hän olisi pessyt veriset vaatteet, eikä heittänyt niitä pois?
Veikon siskopuolen tytär kertoi, että he olivat äitinsä ja sisariensa kanssa olleet maanantaina käymässä Kirkkonummella mummonsa, eli Veikon äidin luona. Heidän oli tarkoitus käydä myös Veikon luona kylässä, mutta muuttivat suunnitelmiaan, koska oli hämärä päivä ja satoi rankasti.
Veikon yhtiökumppani Tauno V. metsäkoneyrityksestä tuli puolenpäivän aikaan Veikon talolle, ilmeisesti hakemaan jotain työkonetta ja ihmetteli kun ei saanut Veikkoa kiinni. Autot oli pihalla ja ovi lukossa, joten hän soitti poliisit. Tauno V. oli kertonut, että poliisit meni sisään avonaisestsa takaovesta, vaikka joissain lehtijutuissa puhutaan Poliisin murtaneen etuoven. Myös Ensimmäinen tutkinnanjohtaja Tuomo Koho on vahvistanut surmaa seuraavana vuonna ilmestyneessä lehtijutussa takaoven olleen auki.
Lainaus Poliisi-TV:stä vuodelta 1991:
"Rikos paljastui vasta tiistaina aamupäivällä 31. päivä, kun Rytkösen työtoverit ilmoittivat, ettei mies ollut saapunut sovittuihin tapaamisiin. Poliisit tunkeutuivat asuntoon ja lohduton totuus paljastui. Teräasetta käyttänyt surmaaja oli tappanut kolmihenkisen perheen.
Omakotitaloon on monta sisäänkäyntiä, mutta mitä ilmeisemmin tekijä on tunkeutunut kiinteistöön pääoven kautta ja poistunut olohuoneessa sijainneesta takaovesta, koska poliisien tullessa paikalle kyseinen ovi oli auki. Mahdollisesti metsän kätköihin paennut murhaaja on palannut maantielle, jossa hänen kulkuneuvonsa on saattanut olla kätkössä, esimerkiksi tässä, kesällä tuuhean pensaikon suojaamassa, ulkoilutien päässä.
Pariskunta tunnettiin paikkakunnalla sangen yrittelijäänä perheenä. Tavanomaista oli, että Veikko Rytkönen saattoi säilyttää huomattaviakin rahavaroja kotonaan liiketoimiensa tähden. Berit puolestaan piti kodin siistinä ja hyvässä järjestyksessä. Siistissä kunnossa koti oli myös murhaajan jäljiltä, ainoastaan keittiössä oli pengottu paikkoja. Tutkinnassa on käynyt ilmi, että surmaaja on anastanut pariskunnan rahat. Kateissa on myös ilmeisesti Rytkösen muistivihko, sekä rahojen säilytykseen käytetty esine.
Kolmoissurmaa on edeltänyt perheeseen kohdistunut pitempiaikainen puhelinhäirintä, jolloin numeroihin on soitettu, mutta ei puhuttu mitään. Noin viikko ennen surmatyötä ilmestyi talon ulko-oven väliin tällainen kirjelappu, jolla yritettiin houkutella Veikko Rytkönen Peuramaalla sijaitsevalle ulkoilualueelle. Rytkönen kävikin paikalla pari kertaa, mutta lapussa mainittua autoa, eikä myöskään kirjeen allekirjoittanutta miestä löytynyt. Viranomaiset eivät myöskään ole onnistuneet tavoittamaan Matti Paalanen, tai Paajanen -nimistä henkilöä. On täysin mahdollista, että mainittu puhelinhäirintä, kuin myöskin mystinen kirjelappu liittyvät tähän surmaan.
Viranomaiset pyytävät ottamaan yhteyttä mikäli tunnistatte lapun käsialan. Samoin pyydetään ilmoittamaan, mikäli olette huomioinut jollekulle ilmaantuneen heinä-elokuun taitteessa yllättäviä rahavaroja. Surmaajassa on täytynyt teon jälkeen olla veritahroja ja hän on mahdollisesti yrittänyt tuhota vaatteensa."
Takaovi oli lasilla varustettu terassinovi. Lukitus ainakin näyttäisi olevan samanlainen, normaali lukitus, kuin etuovessakin. Ei siis sellainen, jossa on vain lukitusvipu sisällä ja jota ei voi lukita ulkoa päin. Sellaisessa ovessa lukitus jäisi aina auki. Mutta tässä tapauksessa lukitun oven voisi painaa lukkoon ulkoa päin.
Poliisi on kertonut murhaajan tulleen etuovesta, tehnyt murhan, käynyt keittiössä ja poistunut takaovesta jättäen sen auki. Marko Niemi pohti podcastissaan, että takaovi olisi saattanut olla kiinni, mutta lukitsematon.
Otetaan molemmat skenaariot pohdintaan:
1. Lukitsematon, mutta kiinni oleva takaovi.
A. Veikko on lukinnut talon ovet, koska oli tarkka siitä, että ovet oli lukossa. Tässä tapauksessa takaovesta poistuneen murhaajan olisi pitänyt kääntää lukitusnappi pois lukitusasennosta. Olisiko hän ollut niin ovela, että olisi lavastanut lukitsemattoman takaoven? Tässä on toki hyvin pieni mahdollisuus myös sille, että ovea ei olisi painettu tarpeeksi kiinni ja ovi ei olisi sen vuoksi lukittunut.
B. Veikko ei ole lukinnut takaovea. Tässä tapauksessa ovi olisi ollu lukitsematon ja murhaaja olisi voinut mennä taloon myös sitä kautta.
2. Avoin takaovi.
Murhaaja olisi poistunut talosta ja jättänyt takaoven auki, raolleen, tai aivan selälleen. Tässäkin vaihtoehdossa ovi on voinut murhaajan tullessa olla lukossa, tai lukitsematon. Poliisilla on varmasti tieto miten ovi on ollut, mutta me muut joudumme vain spekuloimaan asialla.
Todella erikoiselta kuulosta, jos takaovi oli auki, eikä Tauno ollut sitä huomannut ennen poliisille soittoaan. Voisi kuvitella, että tuollaisessa tilanteessa kierrettäisiin ensin talo ja kokeiltaisiin ovet ja kurkittaisiin ikkunoista, ennen kuin soitetaan poliisille. Makuuhuoneeseen ei olisi ikkunasta nähnyt, koska ikkuna oli autotallin yläpuolella muutaman metrin korkeudessa, mutta avonaisen tai lukitsemattoman oven luulisi huomaavan. Oliko Taunolla aavistus mitä sisällä odotti, vai olisiko hän jopa tiennyt jotain?
Ensimmäisten paikalle saapuneiden poliisien joukossa oli myös Veikon hyvin tuntema Konstaapeli, jonka kanssa hän oli käynyt mm. metsästämässä.
Veikon nuorempi poika oli käynyt surmasta kuultuaan talolla. Hän oli antanut lyhyet kommentit lehdelle. "Miksi poliisi ei kerro mitään edes minulle? Haluaisin tietää, vaikka tämä on hirveätä. Se hullu, joka tämän teki, pitäisi tappaa. Miksi hänen piti surmata myös pieni vauva? Eihän siinä ole mitään järkeä. Kuulin tapahtuneesta äidiltäni. Myös viisi vuotta vanhempi veljeni on jo kuullut tästä".
Murhapaikalla oli käynyt myös palokunta makuuhuoneen vesivahingon takia.
Beritin vuonna 1951 syntynyt entinen avomies pidätetään, mutta päästetään yhden putkayön jälkeen pois. Mies oli aiemmin uhkaillut Veikkoa. Veikon sukulaisen mukaan mies olisi erään autofirman pikkujouluissa saunoessaan sanonut vielä tappavansa Veikko Rytkösen. Hän oli myös väijynyt perheen taloa harmaalla Hiacellaan. Sukulaisen mukaan miehellä oli paljon hampaankolossa ja oli todella kovasti mustasukkainen. Veikon nuorempi poika kävi tönimässä putkasta vapautunutta miestä niin, että sivullisten oli tultava väliin.
Iltasanomissa kirjoitettiin miehn vapautumisen jälkeen, että "Vapautetulla miehellä ja Berit Anderssonilla oli aiemmin ollut suhde, joka purkautui miehen harmiksi. Tällöin hän uhkasi Anderssonia. Tutkimukset osoittivat kuitenkin, ettei 39-vuotiaalla ollut osuutta henkirikoksiin".
Julkisuuteen ei ole tarkkaan kerrottu miksi mies laskettiin nopeasti vapaaksi. Saiko hän vahvan alibin joltakin? Lehtijutuissa on kirjoitettu, että näyttöä osallisuudesta surmiin ei ollut. Hänen vapautumisensa jälkeen poliisi kuitenkin pyysi vielä havaintoja miehen auton liikkeistä lauantain ja sunnuntain väliseltä yöltä.
Riihimäellä asuvalle Veikon siskolle Pirkolle soitettiin Kirkkonummen tapahtumista. Puhelimeen vastasi Pirkon mies ja kauhisteli tapahtumia. Paikalla oli myös toinen sisko Margit ja heidän äiti. Sisarusten äiti otti puhelimen ja sai kuulla järkyttävän uutisen.
Veikon veli ja Veikon vanhin poika saapui yöllä paikalle. Veikon poika soitti yöllä Veikon naapureille. Hän tivasi olivatko he kuulleet mitään itse tapahtumasta ja painosti naapureita, etteivät he antaisi tapauksesta tietoja julkisuuteen. Hän oli myös sanonut, että hyvä kun ei ollut kuulunut mitään.
Tästä on vaikea vetää johtopäätöksiä. Paikalla olleet ovat kuulleet vain Veikon pojan puheet, eivät mitään naapurin kertomaa.
Veikon vuonna 1966 syntynyt vanhempi poika pidätetään syytä epäillä perusteella. Pojan asunnolta Iso Roobertinkadulta oli löytynyt verinen harmaa Leviksen nappipaita. Paita paljastui nuoremman veljen töissä tuhrimaksi. Myös peliveloilla oli spekuloitu osana mahdollista motiivia, mutta ne eivät pitäneen paikkaansa. Pelivelat tulivat kuvioihin vasta myöhemmin, tosin pankkilainaa pojalla oli. Surmapaikalta otettu jalanjälki ei sopinut pojan jättämäksi. Pojalle alibin antoi hänen mallitoimistokaveri Jesse R, jonka kanssa hän oli ollut lauantai-iltana juhlimassa Helsingissä. Poika vapautettiin 14.9.1990.
Marko Niemen haastattelussa Jesse R. kertoo heidän olleen illalla baarikierroksella juhlistamassa Veikon pojan pääsyä Hankenille, ruotsinkieliseen kauppakorkeakouluun Helsingissä. He olivat juoneet ja jutelleet. Jesse ei muistanut tarkkoja aikoja, koska oli ollut humalassa.
Tämä alibi ei kuulosta kovin vahvalta, etenkin kun surmat on kerrottu tehdyn kello 20.45–10.00 välisenä aikana. Mutta mikä olisi saanut pojan lähtemään mukavan illanvieton jälkeen humalassa surmaamaan isänsä ja hänen puolison?
Veikon kuolinpesä, edustajanaan Pekka P., merkitsi kaksi Ratari Forestin osaketta.
Espoossa sijainneiden paritalojen omistussuhteet, määräysvalta ja vastuut vaihtuivat ja jäivät lopulta Veli Juhani Grönin JG-rakennus ja Saneeraus Oy:n haltuun, joka sai toimeksiannon (Soraliikemieheltä) huijata jo aikaisemmin pantatut neljä 1,5 miljoonan markan haltijavelkakirjaa vapaiksi. Hän otti itselleen 750.000 markan lainan ja antoi toimeksiantajalleen vain 400.000 markkaa.
Helmikuun 24. päivä vuonna 1992 löytyi Helsingin Punavuoresta Kari Juhani Tahvanainen, 25, ja ylempänä soralainahuijauksessa mainittu Veli Juhani "Jussi" Gröhn, 31, tapettuna autosta. Gröhn asui Espoolaisen Soraliikemiehen rakentamassa paritalossa Soraliikemiehen naapurina ja oli samassa asunto-osakeyhtiön maapohjan kiinnityskikkailussa mukana Soraliikemiehen kanssa.
"KRP:n Tuomo Koho myönsi keväällä, 1992, että kolmoissurmalla oli yhteisiä piirteitä. Poliisi oli saanut vihjeitä siitä, että Rytkösellä olisi ollut yhteisiä kauppoja Grönin ja Tahvanaisen kanssa." (IL 4.10.1995) Myöhemmin artikkelissa tosin todetaan, että mitään varsinaisia todisteita kaupoista ei ole löydetty.
Soraliikemies palaa parin vuoden pakoreissulta Espanjasta Suomeen.
Espanjaan lähdöstä ei taida olla ollut julkisuudessa tarkkaa aikaa. Mutta jos tuosta laskisi pari vuotta taaksepäin, olisi se joskus 1992 kesän lopulla. Soraliikemiestähän haastateltiin Gröhnin katoamisen ja löytimisen välisenä aikana, eli jolukuun -91 ja helmikuun -92 välillä. Voisi kuvitella, että silloin hän olisi asunut vielä suomessa.
Esko Grönroosin esseessä soraliikemiehen kerrotaan paenneen ulkomaille joulukuussa 1992. Reilu kuukausi sen jälkeen, kun Punavuoren kaksoissurman pääepäilty oli pidätetty.
Soraliikemiehen yrityksiä koskevia käräjiä käydään. Petosmies kertoo käyneensä lyhyen keskustelun surmista Soraliikemiehen kanssa käsittelyn tauolla tupakkahuoneessa:
Sinä sitten teetit pojilla sen Rytkösen homman?
Niin...
Pojatko sen teki?
Miksi rupesivat kiristämään. Löysin ruotsista miehen, joka ei puhu. Asia on nyt varma!
Soraliikemies tuomittiin käräjillä velallisen epärehellisyydestä, kahdesta velallisen törkeästä petoksesta, törkeästä petoksesta, petoksesta, avunannosta törkeään petokseen, kahdesta kirjanpitorikoksesta ja jatketusta rikoksesta, käsittäen väärennöksen ja törkeän petoksen.
Hovioikeus hylkäsi syytteet yhden petoksen ja väärennöksen kohdalla ja alensi tuomiota neljällä kuukaudella. Lainvoimainen tuomio oli kolme vuotta.
Soraliikemiehen poika sai 7kk:n ja 15pv:n ehdollisen tuomion velallisen epärehellisyydestä.
Veikon äiti kuolee 89-vuotiaana Kirkkonummella. Hän ei ehtinyt saada selville poikansa murhaajaa.
Veikon sisko Tuija kuolee 55-vuotiaana Kirkkonummella.
Kirkkonummelaisessa baarissa joku vankilassakin istunut pitkähiuksinen 60-luvulla syntynyt kirkkonummelaismies tunnustaa humalassa sivulauseessaan kolmoissurman. Suomenruotsalaista sukua oleva mies sanoi, että olisi aika mennä istumaan jo niistä kolmesta murhasta ja vauvan kuolema olisi ollut vahinko. Eräs baarissa ollut henkilö on kertonut tunnustuksesta yhdelle Veikon sukulaiselle tammikuussa 2022.
Tunnustuksen kuullut henkilö aikoi etsiä kuvan kirkkonummelaismiehestä Veikon sukulaiselle, koska sukulaisen mukaan nimi ei sanonut hänelle mitään. Tunnustuksen kuullut henkilö oli ollut aikanaan kirkkonummelaismiehen siskon kanssa samaan aikaan Upinniemen koulussa, joten hän ajatteli miehen löytyvän ainakin koulukuvista. Hän arveli että kirkkonummelaismies on ollut joko rakastunut Veikon naiseen, tai sitten sille on maksettu lahtaamisesta.
Kirkkonummelaismies on istunut vankilassa 8kk. Hänellä on kontollaan vain muutamia rikoksia alkaen vuoden 1983 kioskimurrosta. Murtojen lisäksi muita rikosnimikkeitä ovat, ryöstö, pahoinpitely, näpistys, virkavallan vastustaminen ja huumausaineen käyttörikos. Ei siis mitään julmaan henkirikokseen viittaavaa. Toisaalta näissä oikeuden papereissahan on vain ne tapaukset, joista henkilö on jäänyt kiinni. Koskaan ei tiedä, kuinka paljon henkilö on ehtinyt touhuta jäämättä kiinni.
Veikon sukulainen on vinkannut poliisille tunnustuksesta, mutta poliisi ei ole ottanut sen tiimoilta yhteyttä ainakaan tunnustuksen kuulleeseen henkilöön.
Tällaiselle baarissa humalassa sivulauseessa tehdylle "tunnustukselle" ei voi kuitenkaan suuremmin painoarvoa antaa. Hän ei tiettävästi ole kertonut mitään, mitä ei julkisuudessa olisi kerrottu. Pari viikkoa baarissa tehdyn tunnustuksen jälkeen, tunnustuksen kuullut henkilö oli tavannut kirkkonummelaismiehen ja silloin tämä oli kiistänyt aiemman tunnustuksensa.
Veikon nuorempi poika vie "sotakirvestä haudattavaksi" jouluaattona "joululahja keljuillakseen" Veikon entiselle liikekumppanille Tauno V:lle Masalaan. Poika törmäsi matkalla pariskuntaan, joita kohtaan hän käyttäytyi agressiivisesti. Pariskunta soitti lopulta poliisit paikalle. Tapahtumat maksoi korvauksineen ja kuluineen pojalle 8500€.
MTV:n uutisessa 16.03.2021 kerrotaan kirveen kanssa kulkeneen miehen ilmoittaneen menevänsä tapaamaan "isänsä murhaajaa" ja kertonut "hänen hoituvan nopeasti, koska kyseessä oli vanha mies".
| Muita yksityiskohtia |
- Toinen rahasumma on 100.000mk, joka myös toistuu kahdesti jutuissa. Soraliikemies oli väitetysti tarjonnut 100.000mk Petosmiehelle mökin poltosta ja Veikon taposta. Sama summa 100.000mk oli Soraliikemiehen mukaan maksettu esisopimuksen yhteydessä mökistä jota Soraliikemiehen Vaimo oli myymässä (tai oli ainakin vaimon nimissä). Sama mökki siis joka piti polttaa ja joka myös paloi. Mökkiä oltiin myymässä Veikkolassa asuvalle henkilölle, jolla oli ruotsinkielinen nimi. Kauppa oli väitetysti jäänyt auki pankin sotkettua Soraliikemiehen nimen kauppaan. Mahdollisesti mökkitontti jäi Säästöpankille ja siirtyi sen mukana roskapankki Arsenaliin, josta nykyinen omistaja osti sen 90-luvun lopulla. Tästä herää väkisinkin kysymys, että oliko tuo Soraliikemiehen Petosmiehelle tarjoama salkullinen rahaa saatu esisopimuksen maksuna mökistä. Mökin kauppahan oli Soraliikemiehen mukaan "auki" silloin kun mökki oli palanut. Soraliikemiehen mukaan avaimetkin oli luovutettu jo uudelle omistajalle. Mihin tämä esisopimuksena saatu 100.000mk loppultä päätyi? Palauttiko soraliikemies sen ostajalle, vai jäikö rahat soraliikemiehelle? Jos soraliikemies piti rahat, mitä tästä tykkäsi ostaja?
- Veikon veli oli taannut Veikon vanhemmalle pojalle kaksi lainaa, jotka lankesivat hänen maksettavakseen. Veikon perintö tuli sopivasti ja Veikon poika sai kuitattua Veikon veljen pois takauksista.
- Veikon veli on kertonut, ettei tiennyt Beritin ja Jessican olemassaolosta.
- Myöhemmin pojat joutuivat ottamaan 600.000mk:n "pantin" metsäkoneyrityksen uusien osakkaiden vuoksi. Viimeinen johtolanka -podcastissa Veikon sukulainen kertoo poikien joutuneen ottamaan kolmen miljoonan markan lainan metsäkoneyrityksen vuoksi itselleen Veikon kuoltua. En tiedä onko tässä kyse samasta asiasta, mutta Veikon sukulaisella on ollut vaan väärää tietoa summasta?
- Veikolla oli sukulaisen mukaan kaivinkone, nosturi, hinausauto ja kuorma-auto.
- Veikko oli kertonut naapurillee Niilo Ponkilaiselle, että korkoheilahtelut tuntui perheen taloudessa, kun oli lainarahalla kalliisiin koneisiin investoinut. Ponkilainen oli ymmärtänyt, että taatuin tulonlähde oli metsätöitä Ensolle tekevä metsäkoneyritys.
- Ponkilaisen mukaan Rytkösellä kävi vieraita harvakseltaan. "Sukulaisia ja sitten niitä metsäfirman miehiä, jotka tankkasivat Veikon pihalla jotain koneöljyä silloin tällöin".
- Ponkilainen kertoi, että lauantaina Rytkösellä oli käynyt vieraita, muun muassa Veikon poika entisestä avioliitosta. "Sunnuntaina ei sitten käynytkään enää ketään. Eikä sen paremmin maanantainakaan. Tiistai-iltapäivänä alkoi sitten tänä ruljanssi." Lauantain ja sunnuntain välisenä yönä ei Ponkilaisten mukaan kuulunut mitään kummallista. "Ei niin mitään. Jos naapurissa olisi vaikka ammuskeltu, niin meidän Pirre-koira olisi herättänyt koko tienoon."
- Tälle koiran hiljaisuudelle on jotkut antanut aika poljon painoarvoa. Tietääkseni ei ole kerrottu, missä koira on yöllä ollut. Jos se on ollut sisällä, ei olisi mikään ihme, ettei se ole havainnut vierasta kulkijaa Rytkösten pihalta. Olisiko koira ulkona nukkuessaankaan havahtunut sadan metrin päässä kävelevään hiippariin?
- Muutaman sadan metrin päässä surmatalolta asunut nainen kertoi, että surman jälkeen KRP:n miehen kyselivät kovasti pitkätukkaisesta, vihreisiin verryttelyhousuihin pukeutuneesta miestä.
- Rakennustyöt tontilla ja talossa olivat edelleen kesken surman aikaan.
Talo on merkitty valmistuneeksi 1.4.1992.
Piharakennukset on valmistuneet vuonna 1997.
Tontin nimi on KOIVUMÄKI ja se on pinta-alaltaan 9616 m².
Rekisteröity 1.2.1989.
Rakentamisen aloittamispäivä 22.6.1988.
Luvan käsittelyvaiheet:
Saapunut 7.1.1988
Myönnetty 2.2.1988
Savuhormien tarkastus (vastaava työnjohtaja) 13.1.1988 Hyväksytty.
Rakennekatselmus 4.10.1988 Hyväksytty.
Sijaintikatselmus 26.4.1993 Hyväksytty.
(https://kirkkonummi.karttatiimi.fi)
Mielenkiintoista että savuhormien tarkastus on päivätty ennen rakennusluvan myöntämistä ja rakentamisen aloittamista.
- Sukulaisen mukaan Veikon asiakkaalle Kirkkonummelle rakentamaan taloon oli tullut vesivahinko kylpyhuoneeseen, kun talon omistaja oli mennyt ruuvimeisselillä sörkkimään tukkeutunutta viemäriä ja puhkaissut putken. Veikon kuoleman jälkeen Veikon pojat olivat joutuneet maksamaan useamman satatuhatta markkaa korvauksia talon omistajalle.
- Metsäkoneyrityksessä jäsenenä ja töissä olleella Risto V:llä ja Veikolla oli ollut kahnauksia. Veikko oli mm. uhannut polttaa Riston rivitalon, kun Risto oli saanut Veikon tietämättä metsäkoneyritykseltä lainan rivitaloasunnon korkojen maksuun. Kahden henkilön mukaan Risto V:lle olisi joskus kolmoissurmien aikaan sattunut vahinko ja öljyä olisi kaatunut hänen päälle, jonka vuoksi hän olisi polttanut haalarinsa Veikkolan kaatopaikalla. Risto V. kiisti Marko Niemen haastattelussa koko vahinkoa edes tapahtuneen.
- Veikko oli naistenmies ja hänellä saattoi olla jossain vaiheessa kaksikin naista kierroksissa. Myös Beritillä on huhuttu olevan parisuhteiden ulkopuolisia miehiä. Veikko asui aiemmin Tarja nimisen naisen kanssa Inkoossa. Tarja muutti Veikon kanssa Vulsin taloon, mutta ei ehtinyt asua talossa kauaa. Berit muutti taloon 1989.
- Berit oli huomiotaherättävä, pukeutui turkiksiin ja korkokenkiin. Hän oli hyvin huoliteltu. Beritin tuttava kuvasi häntä erikoiseksi persoonaksi, mutta avoimeksi, positiiviseksi, elämänmyönteiseksi ja iloiseksi.
- Veikon kuorma-auto myytiin ilman avaimia. Käsittääkseni tämä on ollut sama kuorma-auto, jonka Veikko oli ostanut huutokaupasta 300.000 markalla. Kuorma-auto myytiin 350.000 markalla lokakuussa 1990. Tähän mennessä avainta ei siis ollut löytynyt. Onko avain mahdollisesti löytynyt myöhemmin, vai onko avain jäänyt lopullisesti kadoksiin? Voi olla mahdollista, että autoon ei ole tullut mukaan vara-avainta oston yhteydessä, mutta yksi avain autoon on ollut pakko olla. Onko avaimen joku vienyt, tai onko se jäänyt jollekkin. Jotkut konemiehethän saattavat pitää koneen avaimia myös koneessa piilossa, etenkin jos koneella ajaa useampi henkilö. Autosta ei ole paljon kuvia ollut, koska se taisi olla tuolla talon takana parkissa. Mielenkiintoista olisi tietää myös millaisia kuljetuksia Veikko on tehnyt autolla. Tuosta epäselvästä kuvasta katsottuna näyttäisi siltä, että autossa olisi rahtilava, mutta ei tuosta voi varmaksi sitä sanoa. Autoon oli myös ammuttu reikä tuulilasiin joko murhaa edeltävänä vuonna, tai samana vuonna.
- Helsingin sanomissa kirjoitettiin 10.5.1995: "Soraliikemies tuomittiin mm. avunannosta petokseen jutussa, jossa espoolaisen asunto-osakeyhtiön maapohjalle haettiin 6 miljoonan kiinnitykset, vaikka osakekanta oli ylikiinnitetty rakentamisvaiheen kuluista. Kiinnityskikkailulla saatiin noin kuusi miljoonaa markkaa Suur-Helsingin Osuuspankista. Loppusumman haltijavelkakirjat ovat uusilla haltijoilla, eikä lopullista vahinkoa tiedetä. Kirjat on kierrätetty vilpittömille haltijoille." Käsittääkseni tämä olisi sama Iirislahden asunto-osakeyhtiön tontti, mihin Soraliikemies rakensi paritaloja ja joissa hän ja Gröhn asui.
- Soraliikemies sanoi omistaneensa kaksi omakotitaloa Kirkkonummella, kesämökit Padasjoella, Karkkilassa, Siuntiossa ja Hämeenlinnassa, sekä 100ha metsätilan Karjaalla. Lisäksi hän kertoi rakentaneensa nuo yllä mainitut kaksi paritaloa Espoossa.
- Soraliikemies kertoo omistaneensa kesämökin Padasjoelta. Alibin mukaan Poliisi tavoitti karussa olleen Petosmiehen Padasjoen metsistä. Tällä ei varmasti ole mitään merkitystä, mutta mielenkiintoinen juttu kuitenkin.
- Alibissa Petosmies väittää, että surmat olisi tehty kirveellä. En tiedä mistä hän on mahtanut tietonsa saada, jos toista tekovälinettä ei ole koskaan julkaistu.
- Marko niemen haastattelussa Soraliikemies kertoi olleensa talvet rakennuksilla töissä ja ajaneensa sokeiden venettä kesäisin seitsemänä vuotena (minuuttia myöhemmin kertoi olleensa kymmenen vuotta), samalla tehden remonttia sokeiden huvilalla Villingin saaressa:
1980-luvulla yhdistys laajensi paikallistason vaikuttamis- ja vapaaehtoistoimintaa luomalla kuntayhteyshenkilöiden verkoston (sittemmin vertaistukihenkilöt, nykyisin vertaistoimijat). Yhdistys panosti voimakkaasti lomakodin toiminnan kehittämiseen rakentamalla uusia tiloja ja hankkimalla yhteysaluksen kulkuyhteyksien parantamiseksi saareen, kunnes lomakoti myytiin lopulta 2019.
Helsingin ja Uudenmaan Näkövammaiset: Villinki
Saaressa Helsingin edustalla
Tontin koko: 1,19 ha
Vain kesäkäytössä. Käyttöpäiviä vuodessa 10–20, kävijäkertoja noin 200
Majoituskapasiteetti 36
HUN huolehtii ylläpidosta. Aiemmin tiloissa oli ulkopuolinen yrittäjä.
Käytetään vain HUNin omiin tapahtumiin.
Olisiko tämä kymmenen vuoden ajanjakso sitten sijoitunut 80-luvulle? 90-luvullahan hän pakoili pari vuotta ulkomailla, jonka jälkeen istui muutaman vuoden vankilassa. Haastattelussahan hän ilmeisesti pohti, mitä hän on tehnyt surmien ajankohtana.
- Tauno.V:lla ja Veikolla on ilmeisesti ollut tapahtumavuoden puhelinluettelossa puhelinnumerot vierekkäisillä kaduilla (Kotiniityntie 1 ja Kotiniitynrinne 7) Kirkkonummella. Tämä ei ole vahvistettua tietoa. Asuinalue on rakennettu 70- ja 80-luvun vaihteessa. Kotiniityntie 1 on valmistunut 1.1.1984 ja Kotiniitynrinne 7 on valmistunut 1.1.1977.
- Beritin lapset lähti yökylään lauantaina. Jos oli tarkoitus, että he ovat vain yhden yön pois kotoa, miksi sunnuntaina tai maanantaina kukaan ei kaivannut Beritiä? Eikä vielä tiistainakaan. Oliko sittenkin suunniteltu pidempi kyläily, tai sitten tälle täytyy olla joku muu selitys. Medioissa on kuitenkin puhuttu lasten yllättävästä yökylään lähdöstä ja se ei yleensä tarkoita useita päiviä.
- Kaksosia varten pidettiin ulko-oven edessä olevan kynnysmaton alla välillä vara-avainta. Se ei ollut siellä aina. Avainta pidettiin siellä vain silloin, kun Berit oli vauvan kanssa käymässä neuvolassa, tai jossain muualla Veikon ollessa ajossa.
- Tuosta kynnysmaton alla olleesta avaimesta on puhuttu paljon, mutta onko perheellä voinut olla muita avaimia piilossa? Monesti omakotitalossa asuvat laittavat yhden avaimen piiloon johonkin, josta voivat sen noutaa, mikäli sattuvat unohtamaan avaimet sisälle, tai vaikka hävittämään ne. Ainakin itsellä on ollut omakotitalossa asuessa aina vara-avain piilossa. Jos vara-avain olisi ollut piilossa ja avaimesta olisi tiennyt vain menehtynyt pariskunta, siitä ei olisi kukaan kertomassa. Tietysti pitäisi olla vielä yksi henkilö, jolle avaimen paikka olisi tullut tarkoituksella, tai vahingossa tietoon. Joku on voinut nähdä kun avainta on haettu, tai joku on voinut hakea talolta jotain pariskunnan poissaollessa ja hänelle on siksi kerrottu avaimen paikka. Itse kylläkin siirtäisin avaimen, jos olisin joutunut siitä jollekkin kertomaan.
- Iltalehdessä kirjoitettiin 6.5.1992, että "Rytkönen otti omituisen usein avovaimonsa ja tyttärensä mukaan työkeikoille. Rytkösen käyttäytyminen saattaa tarkoittaa sitä, että hän tiesi perheensä olevan vaarassa ja yritti suojella heitä". Oliko Beritin muut lapset silloin isällään, vai missä? Tuskin kahdestaan kotona? Oliko hekin työkeikoilla mukana? Vai eikö uhkaa ollut silloin, kun lapset oli paikalla?
- Motiiviksi poliisilla on ollut kolme vaihtoehtoa.
1. Mustasukkaisuusmurha
2. Rahan takia tehty ryöstömurha
3. Kosto jostain mihin Veikko oli sekaantunut, tai käytöksellään aiheuttanut.
- Poliisin mukaan mikään ei viittaa satunnaiseen henkilöön. Päinvastoin, kaikki viittaa henkilöön, joka tiesi mitä talosta löytyy.
- Nykyinen tutkinnanjohtaja Huhta-aho kertoi Ilta-sanomille, "Hänellä oli autoradiopuhelin, jonka liikenne seulottiin. Tuohon aikaan siihen tarvittiin oikeudenomistajien lupa. Tietysti kaikki tekninen tietous ihmisten liikkumisesta oli tuohon aikaan nykyistä vähäisempää".
- Tutkinnan alussa mukana ollut tutkija Thomas Elfgren oli Veikon veljen ystävä ja oli myös tavannut kerran Veikon. Tapaaminen oli tapahtunut Veikon veljen asunnolla Helsingin Kampissa. Elfgren oli ollut Veikon vanhemman pojan kanssa kantamassa purettuja seiniä jätelavalle. Veikko oli tullut asunnolle, koska veli oli pyytänyt Veikolta tarjousta asunnon remontista. Veljen mukaan Veikko oli kuitenkin hinnoitellut itsensä ulos urakasta. Veikon tullessa paikalle, hänen poika oli jo ehtinyt lähteä.
Marko Niemi on pohtinut podcastissaan ja kirjassaan Elfgrenin esteellisyyttä tutkinnassa, koska Elfgren oli Veikon veljen ystävä. Silloinen tutkinnanjohtaja Tuomo Koho oli kertonut Niemelle, että Elfgren oli siirretty jossain vaiheessa pois kolmoissurmann tutkinnasta. Elfgren jostain syystä kiisti jyrkästi esteellisyyden ja tutkinnasta pois siirtämisen.
Julkisuudessa ei ole kerrottu, miten hyvin Elfgren tunsi Veikon vanhemman pojan, mutta ainakin tuossa yllä olevassa kertomuksessa hän oli ollut pojan kanssa kantamassa seiniä jätelavalle, joten hän on pojan ainakin tavannut ja tiennyt. Miten esteellinen Elfgren oli sitten silloin, kun kyseinen poika vangittiin Veikon murhasta epäiltynä? Tällä ei ole itse surmien kanssa mitään tekemistä, mutta tutkinan kanssa voi toki olla. Onko Elfgrenin mukana olemisesta sitten ollut myönteinen, vai kielteinen vaikutus tutkintaan? Tätä voimme vain arvailla.
- Tiedossa olevat yhteydet yllä mainittujen henkilöiden välillä.
- Säätiedot surman aikaan.
- Veikko ajoi 70-80-luvun vaihteessa muutamia rallikilpailuja.
- Aurinko laski 28.7.1990 klo 22.23. Pimeys on tullut klo 23.10. Aurinko nousi 29.7.1990 klo 4.34. Kuu on ollut myös yöllä horisontin alapuolella.
- Lopuksi voisin vielä todeta, että jos tapaus kiinnostaa, niin kannattaa ehdottomasti ensin kuunnella Marko Niemen Viimeinen johtolanka -podcastin kausi viisi ja sen perään Marko Niemen Kirkkonummen kolmoissurma -kirja. Näillä pääsee jo aika hyvin sisään tapaukseen. Silloin tiedät melkein kaiken mitä julkisuudessa on tapauksesta puhuttu. Kirjassa ei tapausta ratkaista, ei lähellekkään, mutta se tuo erittäin paljon ns. lihaa luiden ympärille tähän tapaukseen. Myös Alibin jutut missä käsitellään tapausta, sekä Punavuoren kaksoissurmaa, kannattaa etsiä jostain.
| Epäiltyjä |
Poliisin ensimmäinen epäilty, joka vapautettiin vuorokauden jälkeen. Mies oli uhkaillut Veikkoa ja puhunut tappamisestakin. Hän oli kytännyt perheen taloa autostaan. Veikko oli myös kertonut siltä suunnalta tulevasta uhasta.
Lehtitietojen mukaan kyseinen kirkkonummelainen mies olisi ollut entinen autoalan yrittäjä ja Volkkarien korjaaja.
2. Veikon 24-vuotias poika
Poliisin toinen epäilty, joka oli poliisilla kiinni reilun viikon verran. Pojalle alibin antoi hänen mallitoimistokaveri Jesse R, jonka kanssa hän oli ollut lauantai-iltana juhlimassa Helsingissä.
3. Veikon 19-vuotias poika
Poliisi ei ole virallisesti epäillyt häntä, mutta joissain huhuissa häntäkin on soviteltu tekijäksi. Poika oli ollut surmayönä todistettavasti Kotkan meripäivillä. Pojalle alibin antoi naisystävä. Poliisille oli jäänyt kuva, että alibin antaja ei tiennyt kaikkien tuntien osalta, missä nuorempi poika oli yönsä viettänyt. Poliisi oli kellottanut, että poika olisi ehtinyt käydä Kirkkonummella ja kerennyt vielä takaisin ennen kuin muut heräsivät uuteen aamuun.
4. Soraliikemiehen palkkaama tekijä
On väitetty, että espoolainen soraliikemies oli keväällä etsinyt palkkamurhaajaa Veikko Rytköselle. Ei tiedetä, oliko hän ehtinyt palkata ketään.
5. Beritin työkaveri
On huhuttu, että Beritillä olisi ollut työpaikkaromanssi punaisella japanilaisella autolla ajavaan pelottavaan nuoreen mieheen.
6. Baarissa teon tunnustanut mies
Kirkkonummelaisessa baarissa eräs pitkähiuksinen 60-luvulla syntynyt kirkkonummelaismies tunnusti humalassa sivulauseessaan kolmoissurman. Suomenruotsalaista sukua oleva mies sanoi, että olisi aika mennä istumaan jo niistä kolmesta murhasta ja vauvan kuolema olisi ollut vahinko. Mies myöhemmin kiisti sanomansa, eikä poliisi ole ilmeisesti ollut kiinnostunut miehen kertomasta.
7. Joku muu???
Varsinaisia muita yksittäisiä epäiltyjä ei ole juurikaan pystytty nimeämään. Huhuissa on toki murhan uskottu liittyvän esim. huumekauppoihin, tai johonkin tapahtumaan, josta joku olisi suuttunut Veikolle. Näitäkään väitteitä ei ole vuosien saatossa pystytty vielä todistamaan.
| Muita henkilöitä |
- Rytkösten kirkkonummelainen luottoasianajaja.
- Veikko Rytkösen pesänselvittäjä.
- Edusti Veikon vanhempaa poikaa, kun tämä oli epäiltynä kolmoissurmasta.
- Edusti Veikon poikia, kun he joutuivat korvaamaan Veikon rakentaman Kirkkonummelaisen talon vesivahingon.
- Myi perikunnan osakkeet Ratari Forestista ja osakkaiden uusiksi omistajiksi tuli Ansu K., Väinö K., Kari H. ja Timo T.
Tauno V.
- Ratari Forest Oy:n perustajajäsen.
- Tapiolan vakuutusasiamies.
- Ensimmäisenä surmapaikalla.
- Yhtymä Ragnar B:n kanssa.
- Halusi välttämättä Veikon Ragnar B:n tilalle Ratari Forestiin.
- Tunsi soraliikemiehen.
- Maakauppoja soraliikemiehen kanssa.
- Asui ainakin vuonna 1987 Kirkkonummella.
Ragnar B.
- Ratari Forest Oy:n perustajajäsen.
- Luovutti Ratari Forest Oy:n osakkeensa Veikko Rytköselle, mutta ei muista saiko niistä jotain maksua.
- Yhtymä Tauno V:n kanssa.
- Maakauppoja soraliikemiehen kanssa.
- Oli kuullut huhun, että soraliikemies olisi lottovoittaja.
- Tiesi Veikon kantavan asetta.
- Ammatiltaan ylipanostaja.
- Teki porakaivoja ja maalampöjärjestelmiä.
- Epäilee, että poliisilla on surmien tekijä tiedossa, mutta ei tarpeeksi näyttöä.
- Asui ainakin vuonna 1987 Kirkkonummella.
Risto V.
- Ratari Forest Oy:n perustajajäsen.
- Ratari Forest Oy:n monitoimikoneen kuljettaja.
- Kaksi henkilöä on kertonut, että Ristolla olisi kaatunut surmien aikaan öljytynnyri autossa ja hän olisi polttanut haalarinsa Veikkolan kaatopaikalla.
- Työskenteli surmien jälkeen Sipoossa soramontulla.
- Maksoi Ratari Forest Oy:n velkoja monia vuosia ja kertoi Tauno V:n huijanneen häneltä reilun miljoonan.
- Oli ulosotossa 18 vuotta.
- Ei ole nykyään puheväleissä Tauno V:n kanssa.
Soraliikemies
- Syntynyt vuonna 1939.
- Kertoi olleensa Ruotsissa töissä 28 vuotta.
- Asui ainakin vuonna 1987 Kirkkonummella.
- Tunsi Tauno V:n, Ragnar B:n.
- Maakauppoja Tauno V:n ja Ragnar B:n kanssa.
- Tunsi Veli Juhani Gröhnin.
- Kiisti jyrkästi bisnekset Gröhnin ja Rytkösen kanssa.
- Oli kuitenkin todistetusti tehnyt petoksen/petoksia Gröhnin kanssa.
- Rakensi kaksi paritaloa Espooseen Esperantotielle.
- Muutti rakentamaansa paritaloon Espooseen (vuonna 1990?).
- Kertoi ettei häntä ole kuultu kolmoissurmasta, eikä Punavuoren kaksoissurmasta.
- Kuoli vuonna loppukesästä 2023. -
Petosmies Ari P.
- Otti soraliikemiehen yrityksen nimiinsä kahden muun henkilön kanssa ennen konkurssia talvella 1990.
- Kertoi Alibissa vuonna 1999, että soraliikemies koitti tilata häneltä Rytkösen palkkamurhaa kevättalvella 1990.
- Asui 90-luvun alussa Jokelassa.
- Teki kymmeniä petoksia ja väärennöksiä.
- Myi kiinteistöjä ja maa-alueita, joita hän ei edes omistanut.
- Ehti huijata kaupoillaan omaisuutta yli sadalta eri henkilöltä ja yritykselta yhteensä 4-5 miljoonaa markkaa.
| Samankaltaisia tapauksia |
4.12.1999 00:26 poliisille oli tullut ilmoitus Itä-Helsingin Ilotulitustien kerrostalon A-portaassa tapahtuvasta tappelusta ja paikalta pakenevasta verisestä miehestä. Poliisin tullessa paikalle yhden asunnon ovi oli auki ja sen edustalla runsaasti verta. Väliovi oli kiinni. Oven takana kauttaaltaan veren peitossa olleella lattialla oli kaksi elotonta ihmistä, mies ja nainen. Surmatyöt oli tehty eteisessä ja osittain rappukäytävässä, muu asunto oli siistissä kunnossa. Uhrit oli surmattu useilla terä-aseen pistoilla. Molempien käsissä oli torjuntavammoja. Kuollut nainen oli asunnossa olleiden lasten 41-vuotias äiti ja mies oli naisen 43-vuotias miesystävä, ei lasten isä. Surma-aseena käytetty suuri keittiöveitsi löytyi miehen pään alta.
Asunnosta löytyi paperi, jossa kerrottiin edellisenä päivänä Helsingin käräjäoikeuden määränneen kesäkuussa voimaan tulleen avioeron jälkeen neljän lapsen huoltajuuden äidille. Tämä paljastuikin motiiviksi teolle.
Tekijäksi osoittautui naisen 41-vuotias ex-mies. Mies oli pysäköinyt autonsa suojaiselle pysäköintipaikalle, pukeutunut hupulliseen takkiin ja laittanut hansikkaat käteensä. Veitsen hän oli tuonut mukanaan. Hän oli tunkeutunut asuntoon avaimilla ja oli ilmeisesti päässyt yllättämään uhrit nukkumasta, koska uhreilla oli yöpukuvaatetus ja asunto oli pimeänä poliisin tullessa paikalle. Nainen ja hänen miesystävä oli herännyt ja tullu eteiseen, jolloin ex-mies puukotti naista 13 kertaa ja miestä 31 kertaa. Hänen neljä 3-11-vuotiasta lastansa nukkui samassa asunnossa tekojen aikana. Teon jälkeen paetessaan hän oli tunkenut veriset vaatteensa Kontulalaisen talon jätekatoksen roska-astiaan. Virkavallan tullessa paikalle lapset vietiin makuuhuoneen ikkunan kautta ulos nostolavalla, koska eteinen oli karmeassa kunnossa.
Poliisi löysi miehen vielä samana yönä naisystavänsä luota nukkumasta. Tekijän leuasta löytyi viiltohaava, jonka hän kertoi saaneensa partaa ajaessaan. Mies oli väittänyt, että hänet oli kutsuttu keskustelemaan huoltajuuskiistasta ja hänen mennessä asunnolle naisen nykyinen miesystävä olisi hyökännyt häntä kohti ja hän olisi itsepuolustuksena puukottanut hyökkääjän. Siinä vahingossa olisi tullut myös osumia ex-vaimoon. Tämä tarina ei kuitenkaan mennyt läpi ja Hovioikeus tuomitsi miehen vähentyneesti syyntakeisena 14 vuoden vankeusrangaistukseen. Mies oli ollut selvinpäin tekojen aikana.