| KIRKKONUMMEN KOLMOISSURMA |
Kirkkonummen kolmoissurma on selvittämätön henkirikos, joka tehtiin Volsin kylässä Kirkkonummella heinäkuussa 1990. Sen uhreina kuolivat koneurakoitsija Veikko Rytkönen, 41, siivousalan työnjohtaja Berit Andersson, 35, ja näiden kolmen kuukauden ikäinen vauva Jessica. Pariskunta surmattiin teräasein, mutta vauva kuoli hukkumalla vesisängyn rikkouduttua. Rikosta tutkitaan kahtena murhana ja yhtenä kuolemantuottamuksena. Alla on listattu julkisuudessa olleita tietoja tapahtumista aikajärjestyksessä. Sivun tarkoitus ei ole ensisijaisesti etsiä syyllistä tai syytellä henkilöitä tapahtumista, vaan tuoda tiedossa olevat asiat helposti ymmärrettävästi esille. Jokainen voi sitten itsekseen miettiä ja spekuloida tiedoilla. Toki varmasti kaikki haluavat, että tapaus myös joskus ratkeaisi. |
|
| 1987 Veikko ostaa tontin Volsin kylästä tulevalta naapuriltaan. |
|
| Kesä 1987 Soraliikemies osti Siuntiosta 150.000mk:lla tilasta lohkotun 5ha maa-alan Ragnar B:ltä ja Tauno V:ltä. (Kaikki kaupan osapuolet oli Kirkkonummelaisia). |
|
| 1988 Espoolainen yksityisyrittäjä tarjoaa Veikolle jonkin mökin polttoa, mutta Veikko kieltäytyy. |
|
| Kevät 1988 Veikko alkaa rakentaa Volsin taloaan. |
|
| 3.4.1989 Soraliikemies rakentaa Paritaloja Espoon Iirislahteen. As Oy ollut Kaupparekisterissä 26.10.1988 alkaen ja Y-tunnus tullut voimaan 03.04.1989. |
|
| 19.4.1989 Soraliikemies hankki soranottoon liittyvän maavuokrasopimuksen osa-alueena 6ha määrä-alasta. Maa-alan osti ensin yhtymä, jonka takaa löytyy Ragnar B ja Tauno V. Kaupan rahasumma 650.000mk tuli Soraliikemiestä rahoittavalta pankilta. Soraliikemies vuokrasi miljoonalla markalla puolet maa-alasta. (Tämä alue sijaitsi ilmeisesti Inkoossa?). |
|
| 8.9.1989 RaTaRi Forest metsäkoneyritys perustetaan. Perustajia on kolme Tauno V., Risto V. ja Ragnar B, mutta Veikko tulee osakkaaksi vasta myöhemmin yhden pustajajäsenistä Ragnarin luovuttaessa osuutensa Veikolle. Perustaja jäsenistä Tauno V. halusi Veikon Ragnarin tilalle. Veikon nimi näkyy yrityksen papereissa vasta hänen kuolemansa jälkeen. Yritys oli aktiivisena 1990-1992. |
|
| Veikko Rytkönen arvioi maa-alan. Tämän tapahtuman ajankohdasta ei ole tarkkaa tieota, eikä koko tapahtumasta ole ollut julkisuudessa varmistettua tietoa. Petosmies Ari P. väittää, että Veikko Rytkönen arvioi Espoolaisen soraliikemiehen Kirkkonummella sijaitsevan "turveryteikön" soramäärän. Soramäärä arvioitiin reilusti yläkanttiin ja täten saatiin kiinteistön vakuusarvo korkeaksi. Soraliikemies ja Veli Juhani Gröhn haki lainaa 2,4 miljoonaa markkaa kiinteistöä vastaan. Rytkösen piti saada tästä huijauksesta n.10-20% osuus lainan arvosta. Soraliikemies väittää Veikon sijasta Vakuutusmiehen arvioineen soramäärän. Ilmeisesti tässä hän viittaa henkilöön nimeltä Tauno V., joka oli vakuutusasiamies. |
|
| Syksy 1989. Soraliikemies sai tietää ettei pankki lainoita hiekka-alan yrityksen toimintaa ja oli alkanut siirtää yrtyksiensä omaisuuttaan niin, ettei jäisi konkurssien yhteydessä henkilökohtaisesti velkaa yrityksille. |
|
| Tammikuu 1990. Soraliikemies siirtää yrityksiensä hallinnon kolmelle henkilölle, joista yksi oli Petosmies Ari P. |
|
| 31.3.1990 Puukkomies tunkeutui asuntoon kirkkonummella. Kirkkonummen Veikkolassa taloon oli tullut outo soitto, jossa puhelimeen vastannutta 12-vuotiasta tyttöä oli komennettu olemaan kotona. Pian puhelun jälkeen asuuntoon tunkeutui mies parvekkeen kautta. Tapaus sattui puoli viiden maissa iltapäivällä. "Missä rahat", mies oli tivannut tytöltä ja oli jopa viillellyt tytön puseroa. Tyttö oli huijannut miehen etsimään rahoja keittiön kaapeista ja samalla mennyt piilottamaan isänsä lompakon. Sitten tyttö oli huutanut, että äiti tulee, jonka jälkeen mies oli pinkonut pakoon. Mies oli yli 50-vuotias, yli 180-senttinen ja iso vatsainen. Hänellä oli myös harteille ulottuvat tummat likaiset hiukset, pitkä parta ja romea ääni. |
|
| Maalis-Huhtukuu 1990, Liikemies tarjoaa Mökkiä ja Rytköstä. Petosmies Ari P tapaa Soraliikemiehen tämän kotona Kirkkonummella, josta Soraliikemies ajeluttaa Petosmiehen firmansa punaisella HJ-60:llä vaimonsa nimissä olleelle mökille Siuntioon. Soraliikemiestarjoaa Petosmies Ari P:lle 100.000mk mökin poltosta ja Veikko Rytkösen murhasta. Soraliikemies tarjosi tekovälineeksi erikoisvalmisteista Astra merkkistä asetta, joka toimi vain Lapuan panoksilla ja pystyi ampumaan jopa 15 laukausta sarjana. Soraliikemies halusi eroon Rytkösestä, jotta hänen ei olisi tarvinnut maksaa Rytkösen osuutta soralainahuijauksesta. Petosmies kieltäytyy tarjouksesta. Petosmies väitti myös Alibissa, että mies olisi selittänyt miten teko olisi parasta tehdä ja miten taloon pääsisi äänettömästi sisälle. Hän olisi myös kertonut missä Rytkönen säilytti vara-avainta. Tämä kertomus perustuu ainoastaan Petosmiehen puheisiin. Fakta on vain se, että mökki poltettiin myöhemmin. |
|
| 5.4.1990 Espoolainen hiekka-alan yritys asetetaan konkurssiin. |
|
| 22.4.1990 Jessica syntyy. |
|
| Reilu kuukausi ennen surmaa 1990. Kirkkonummelainen koneenkuljettaja yrittää purkaa kuorma-autokauppaa. Hän oli ostanut auton vuonna 1987. Veikko voitti ja oikeudenkäyntikulut meni häviäjän maksettavaksi. |
|
| Viikko ennen surmaa, Heinäkuu 1990 - Matti Paanasen kirje Tuntemattomaksi jäänyt henkilö jättää hinauspyyntölapun Veikon postilaatikkoon. Veikko käy hinausautollaan reilun 10km:n päässä Peuramaalla, mutta siellä ei ollut ketään vastassa. Hän oli pitänyt jo alkujaan hinauspyyntöä epäilyttävänä ja oli pyytänyt kaveriaan kotiin Beritin turvaksi siksi aikaa kun käy hinauskeikalla, mutta kaveri ei ollut päässyt, koska oli toisaalla reissussa. Veikko kävi hinauskeikalla aseistautuneena. Poliisi-TV:ssä 1991 lapun jättöpaikaksi on kerrottu talon ulko-oven väli. |
|
| 28.7.1990 Lauantai päivä. Veikon vanhempi poika käy puolenpäivän maissa palauttamassa porakoneen Veikon ja Beritin kotiin. Veikko ei ollut kotona, joten poika ei viihtynyt pitkään. Samoihin aikoihin Beritin 9-vuotiaat lapset tekee lähtöä isälleen yökylään. Lasten lähdöstä ei tiennyt kotiväen lisäksi kuin Veikon vanhempi poika ja tietysti lasten isä. Tosin mistä tiedämme onko joku heistä kertonut sitä eteen päin muille henkilöille lauantain aikana. Beritin piti lähteä mattopyykille lauantaina ja oli lastannut matot jo autoon. Likaiset matot löytyi myöhemmin autosta. |
|
| 28-29.7.1990 Lauantai - Sunnuntai. - Surma Tekoaika on rajattu lauantain ja sunnuntain väliselle ajalle kello 20.45–10.00. Poliisin näkemys on, että tekijä on tunkeutunut yöllä taloon ja yllättänyt makuuhuoneessaan nukkumassa olleet Beritin ja Veikon. Murtojälkiä ei ole kerrottu olleen, joskin pääoven automaattilukko oli poliisin mukaan asennettu väärin ja sen on voinut saada avattua vaika kammalla. Tätä täytyy avata hieman. Käsittääkseni ovessa oli automaattisesti takalukittuva lukko. Eli kun ovi laitetaan kiinni, pienemmän laukaisinkielekkeen painuessa sisään, se laukaisee teljen, eli suuremman kielekkeen. Telki tulee ulommas lukkorungosta ja painuu syvemmälle karmissa olevaan vastarautaan ja samalla takalukittuu, jolloin telki ei liiku kuin avaimesta tai sisältä vivusta kääntämällä. Tässä hyvä video toimintaperiaattesta. Jos olette katsoneet pääovesta otettuja kuvia, olette voineet huomata, että oven ja karmin välissä on ollut melko suuri rako. Rako on voinut olla niin suuri, että laukaisinkieleke ei ole ottanut tarpeeksi karmin vastakappaleeseen kiinni, eikä näin ollen työntynyt tarpeeksi lukkorunkoonpäin, jollain telki ja takalukitus ei ole lauennut ollenkaan. Mikäli näin on ollut, teljen on voinut työntää oven välistä lukkorungon sisään ja näin saada oven auki. En tiedä onnistuuko tämä kovin helposti kammalla, mutta puukon kärjellä tai ruuvimeisselillä varmasti saa teljestä otteen. Mielummin näitäkin kaksin kappalein, niin saa pidettyä toisella osittain sisään paininutta telkeä paikallaan, kun aloitta toisella kääntämään lisää. Tosin jos rako on tarpeeksi suuri on teljen saanut käännettyä varmaan kerralla terpeeksi sisään. Tässä vaan ihmetyttää se, miten taloja rakentanut henkilö ei olisi huomannut, että ovi ei lukittuisi kunnolla. Tuntuu kovin erikoiselta. Veikko oli löytynyt puolittain sängyn päältä ja puolittain kontiltaan sängyn vierestä, Berit sängystä. Vesisängyn patjasta valunut vesi oli sotkenut taloa ja viikonlopun sateet huuhtoneet pihamaalla mahdollisesti olleita jälkiä. Se kuitenkin tiedetään, että murhaaja astui sisään talon pääovesta ja pakeni olohuoneen takaovesta. Tekijä tai tekijät pakenivat paikalta metsään, palasivat sieltä jonkin matkan päässä olleelle autolleen ja poistuivat paikalta. Iltalehden 4.10.1995 artikkelin mukaan Poliisit tutkivat talon läheisen metsikötn poliisikoirien ja miinaharavan avulla. Murhaaja tai murhaajat vei talosta 20.000mk rahaa kera metallisen kirjetelineen sekä Veikon muistikirjan. Myös molempien uhrien lompakot oli tyhjennetty. Ilta-Sanomien jutussa 6.5.1991 sanotaan, että surmat on tehty teräaseella ja puhutaan puukotuksesta. Poliisi on ollut vaitonainen surma-aseesta ja siitä tietääkin tarkasti ilmeisesti vain surmaaja ja Poliisi. Se kuitenkin tiedetään varmasti, että itse surmatyössä on käytetty kahta tekovälinettä. Toinen näistä on ilmeisesti ollut veitsi. Molemmilta uhreilta oli ollut kallo halki, joten toinen on täytynyt olla jo suurempi väline. Mielenkiintoista on se, että miksi surman tekijä / tekijät ei ole käyttänyt ampuma-asetta. Eikö sitä ole vain ollut, vai onko surma tehty välineillä jotka on ensimmäisenä sattunut käteen. Tai onko pelätty että ampuma-ase olisi liian äänekäs, koska lähin naapurin sijaitsi hyvin lähellä, korkeintaan 100m päässä. |
|
| 28.7.1990 Sunnuntai. Veikon sisko vierailee tuttavansa luona. Asunnon haltija kertoi, että muuan Veikolle läheinen mies oli käynyt aikaisemmin päivällä ja pyytänyt tätä lähtemään vähäksi aikaa ulos, että voi pestä pyykkinsä. Veikon siskon mennessä vessaan hän näkee valkoiset urheilusukat, jotka näyttävät aivan siltä kuin ne olisivat kauttaaltaan veressä. Hän oli huudahtanut nähdessään sukat. Asunnon haltija oli tullut katsomaan ja sanonut: "Onpas päästäneet väriä" ja viskannut sukat pesukoneeseen. |
|
| 31.7.1990 Tiistai päivä. Veikon yhtiökumppani Tauno V. metsäkoneyrityksestä tuli puolenpäivän aikaan Veikon talolle hakemaan ilmeisesti jotain työkonetta ja ihmetteli kun ei saanut Veikkoa kiinni. Autot oli pihalla ja ovi lukossa, joten hän soitti poliisit. Tauno V:n mukaan poliisit meni sisään avonaisestsa taka-ovesta, vaikka lehtijutuissa puhutaan Poliisin murtaneen etuoven. Ensimmäisten paikalle saapuneiden poliisien joukossa oli myös Veikon hyvin tuntema Konstaapeli, jonka kanssa hän oli käynyt mm. metsästämässä. Myös tutkinnan alussa mukana ollut tutkija oli Veikon veljen kaveri ja oli myös tavannut kerran Veikon. Tapaaminen oli tapahtunut Veikon veljen asunnolla. |
|
| 31.7.1990 Tiistai-ilta. Beritin ex-mies pidätetään, mutta päästetään yhden putkayön jälkeen pois. Mies oli aiemmin uhannut tappaa Veikon. Ja väijynyt perheen taloa harmaalla Hiacellaan. |
|
| 5.9.1990 Keskiviikko Veikon vanhempi poika pidätetään syytä epäillä perusteella. Pojan asunnolta oli löytynyt verinen harmaa Leviksen nappipaita. Paita paljastui nuoremman veljen töissä tuhrimaksi. Myös peliveloilla oli spekuloitu osana mahdollista motiivia, mutta ne eivät pitäneen paikkaansa. Pelivelat tulivat kuvioihin vasta myöhemmin, tosin pankkilainaa pojalla oli. Surmapaikalta otettu jalanjälki ei sopinut Pojan jättämäksi. Pojalle alibin antoi hänen mallitoimistokaveri, jonka kanssa hän oli ollut murhayönä juhlimassa Helsingissä. Poika vapautettiin 14.9.1990. |
|
| Kevät 1991 Espoossa sijainneiden paritalojen omistussuhteet, määräysvalta ja vastuut vaihtuivat ja jäivät lopulta Veli Juhani Grönin JG-rakennus ja Saneerous Oy:n haltuun, joka sai toimeksiannon (Soraliikemieheltä) huijata jo aikaisemmin pantatut neljä 1,5 miljoonan markan haltijavelkakirjaa vapaiksi. Hän otti itselleen 750.000 markan lainan ja antoi toimeksiantajalleen vain 400.000 markkaa. |
|
| 16.12.1991 - Punavuoren kaksoissurma Helmikuun 24. päivä vuonna 1992 löytyi Helsingin Punavuoresta Kari Juhani Tahvanainen, 25, ja ylempänä soralainahuijauksessa mainittu Veli Juhani "Jussi" Gröhn, 31, tapettuna autosta. Gröhn asui Espoolaisen Soraliikemiehen rakentamassa paritalossa Soraliikemiehen naapurina ja oli samassa asunto-osakeyhtiön maapohjan kiinnityskikkailussa mukana Soraliikemiehen kanssa. "KRP:n Tuomo Koho myönsi keväällä, 1992, että kolmoissurmalla oli yhteisiä piirteitä. Poliisi oli saanut vihjeitä siitä, että Rytkösellä olisi ollut yhteisiä kauppoja Grönin ja Tahvanaisen kanssa." (IL 4.10.1995) Myöhemmin artikkelissa tosin todetaan, että mitään varsinaisia todisteita kaupoista ei ole löydetty. |
|
| Loppukesä 1994 Soraliikemies palaa parin vuoden pakoreissulta Espanjasta Suomeen. Espanjaan lähdöstä ei taida olla ollut julkisuudessa tarkkaa aikaa. Mutta jos tuosta laskisi pari vuotta taaksepäin, olisi se joskus 1992 kesän paikkeilla. Soraliikemiestähän haastateltiin Gröhnin katoamisen ja löytimisen välisenä aikana, eli jolukuun -91 ja helmikuun -92 välillä. Voisi kuvitella, että silloin hän olisi asunut vielä suomessa. |
|
| 1994-1995 Soraliikemiehen yrityksiä koskevia käräjiä käydään. Petosmies kertoo käyneensä lyhyen keskustelun surmista Soraliikemiehen kanssa käsittelyn tauolla tupakkahuoneessa: Sinä sitten teetit pojilla sen Rytkösen homman? Niin... Pojatko sen teki? Miksi rupesivat kiristämään. Löysin ruotsista miehen, joka ei puhu. Asia on nyt varma! |
|
| 2013-2014 Kirkkonummelaisessa baarissa joku vankilassakin istunut pitkähiuksinen mies tunnustaa humalassa sivulauseessaan kolmoissurman. Tälle ei voi varmasti suuremmin painoarvoa antaa. |
|
| 24.12.2020? Veikon nuorempi poika vie "sotakirvestä haudattavaksi" jouluaattona "joululahja keljuillakseen" Veikon entiselle liikekumppanille Tauno V:lle Masalaan. Poika törmäsi matkalla pariskuntaan, joita kohtaan hän käyttäytyi agressiivisesti. Pariskunta soitti lopulta poliisit paikalle. Tapahtumat maksoi korvauksineen ja kuluineen pojalle 8500€. MTV:n uutisessa 16.03.2021 kerrotaan kirveen kanssa kulkeneen miehen ilmoittaneen menevänsä tapaamaan "isänsä murhaajaa" ja kertonut "hänen hoituvan nopeasti, koska kyseessä oli vanha mies". |
|
| Muita yksityiskohtia Marko Niemi sanoo kirjassaan, että Veikon vanhempi poika tuomittiin 2v 4kk vankeuteen 2000-luvulla. 2002-2004 välillä hän oli nostanut yrityksestään laittomasti varoja vajaa 800.000€ pelivelkoihin ja aiheuttaneen yrityksensä konkurssin. Ennen euroaikaa hän oli voittanut monivedossa n.2,4 miljoonaa markkaa. Välillä näitä erilaisia rahasummia lukiessa tuntuu että olisi kuullut summan ennenkin. Tämä rahamäärä 2,4 miljoonaa markkaa olikin mainittu ylempänä kohdassa, jossa Soraliikemies oli väitetysti hakenut maa-alaansa vastaan 2,4 miljoonaa lainaa. Toinen rahasumma on 100.000mk, joka myös toistuu kahdesti jutuissa. Soraliikemies oli väitetysti tarjonnut 100.000mk Petosmiehelle mökin poltosta ja Veikon taposta. Sama summa 100.000mk oli Soraliikemiehen mukaan maksettu esisopimuksen yhteydessä mökistä jota Soraliikemiehen Vaimo oli myymässä (tai oli ainakin vaimon nimissä). Sama mökki siis joka piti polttaa ja joka myös paloi. Mökkiä oltiin myymässä Veikkolassa asuvalle henkilölle, jolla oli ruotsinkielinen nimi. Kauppa oli väitetysti jäänyt auki pankin sotkettua Soraliikemiehen nimen kauppaan. Ilmeisesti Mökkitontti jäi pankille ja siirtyi sitä kautta uudelle omistajalle vuosia myöhemmin. Tästä herää väkisinkin kysymys, että oliko tuo Soraliikemiehen Petosmiehelle tarjoama salkullinen rahaa saatu esisopimuksen maksuna mökistä. Mökin kauppahan oli Soraliikemiehen mukaan "auki" silloin kun mökki oli palanut. Veikon veli oli taannut Veikon vanhemmalle pojalle kaksi lainaa, jotka lankesivat hänen maksettavakseen. Veikon perintö tuli sopivasti ja Veikon poika sai kuitattua Veikon veljen pois takauksista. Myöhemmin pojat joutuivat ottamaan 600.000mk:n "pantin" metsäkoneyrityksen uusien osakkaiden vuoksi. Viimeinen johtolanka -podcastissa Veikon sukulainen kertoo poikien joutuneen ottamaan kolmen miljoonan markan lainan metsäkoneyrityksen vuoksi itselleen Veikon kuoltua. En tiedä onko tässä kyse samasta asiasta, mutta Veikon sukulaisella on ollut vaan väärää tietoa summasta? Sukulaisen mukaan Veikon asiakkaalle Kirkkonummelle rakentamaan taloon oli tullut vesivahinko kylpyhuoneeseen, kun talon omistaja oli mennyt ruuvimeisselillä sörkkimään tukkeutunutta viemäriä ja puhkaissut putken. Veikon kuoleman jälkeen Veikon pojat olivat joutuneet maksamaan useamman satatuhatta markkaa korvauksia talon omistajalle. Nämä pojille Veikon kuoleman jälkeen tulleet maksut ovat jotenkin käsittämättömiä. Satoja tuhansia on mennyt sinne ja tänne. Metsäkoneyrityksessä jäsenenä ja töissä olleella Risto V:llä ja Veikolla oli ollut kahnauksia. Veikko oli mm. uhannut polttaa Riston rivitalon, kun Risto oli saanut Veikon tietämättä metsäkoneyritykseltä lainan rivitaloasunnon korkojen maksuun. Kahden henkilön mukaan Risto V:lle olisi joskus kolmoissurmien aikaan sattunut vahinko ja öljyä olisi kaatunut hänen päälle, jonka vuoksi hän olisi polttanut haalarinsa jollain kaatopaikalla. Risto V. kiisti Marko Niemen haastattelussa koko vahinkoa edes tapahtuneen. Veikko oli naistenmies ja hänellä saattoi olla jossain vaiheessa kaksikin naista kierroksissa. Vastaavia epäilyjä on myös ollut Beritistä. Veikko asui aiemmin Tarja nimisen naisen kanssa Inkoossa. Tarja muutti Veikon kanssa Vulsin taloon, mutta ei ehtinyt asua talossa kauaa. Berit muutti taloon 1989. Helsingin sanomissa kirjoitettiin 10.5.1995: "Soraliikemies tuomittiin mm. avunannosta petokseen jutussa, jossa espoolaisen asunto-osakeyhtiön maapohjalle haettiin 6 miljoonan kiinnitykset, vaikka osakekanta oli ylikiinnitetty rakentamisvaiheen kuluista. Kiinnityskikkailulla saatiin noin kuusi miljoonaa markkaa Suur-Helsingin Osuuspankista. Loppusumman haltijavelkakirjat ovat uusilla haltijoilla, eikä lopullista vahinkoa tiedetä. Kirjat on kierrätetty vilpittömille haltijoille." Käsittääkseni tämä olisi sama Iirislahden asunto-osakeyhtiön tontti, mihin Soraliikemies rakensi paritaloja ja joissa hän ja Gröhn asui? Soraliikemies kertoo omistaneensa kesämökin Padasjoelta. Alibin mukaan Poliisi tavoitti karussa olleen Petosmiehen Padasjoen metsistä. Tällä ei varmasti ole mitään merkitystä myöskään, mutta mielenkiintoinen juttu kuitenkin. Alibissa Petosmies väittää, että surmat olisi tehty kirveellä. En tiedä mistä hän on mahtanut tietonsa saada, jos toista tekovälinettä ei ole koskaan julkaistu. Soraliikemies sanoo olleensa ruotsissa töissä 28 vuotta. Tauno.V:llä ja Veikolla on ilmeisesti ollut tapahtumavuonna myös puhelinnumerot vierekkäisillä kaduilla (Kotiniityntie ja Kotiniitynrinne) Kirkkonummella. Tämä ei ole vahvistettua tietoa. Asuinalue on rakennettu 70- ja 80-luvun vaihteessa. Yksi asia on itseäni on jäänyt vaivaamaan. Beritin lapset lähti yökylään lauantaina. Jos oli tarkoitus, että he ovat vain yhden yön pois kotoa, miksi sunnuntaina tai maanantaina kukaan ei kaivannut Beritiä? Ehkä sitten oli suunniteltu pidempi jakso, tai sitten tälle on joku muu selitys. Medioissa on kuitenkin puhuttu lasten yllättävästä yökylään lähdöstä ja se ei minusta yleensä tarkoita useita päiviä. Iltalehdessä kirjoitettiin 6.5.1992, että "Rytkönen otti omituisen usein avovaimonsa ja tyttärensä mukaan työkeikoille. Rytkösen käyttäytyminen saattaa tarkoittaa sitä, että hän tiesi perheensä olevan vaarassa ja yritti suojella heitä". Oliko Beritin muut lapset silloin isällään vai koulussa? Kesällähän ei toki koulua edes ole, ellei leirikoulua sitten. Tiedossa olevat yhteydet yllä mainittujen henkilöiden välillä. Säätiedot surman aikaan. Lopuksi voisin vielä todeta, että jos tapaus kiinnostaa, niin kannattaa ehdottomasti ensin kuunnella Marko Niemen Viimeinen johtolanka -podcastin kausi viisi ja sen perään Marko Niemen Kirkkonummen kolmoissurma -kirja. Näillä pääsee jo aika hyvin sisään tapaukseen. Silloin tiedät melkein kaiken mitä julkisuudessa on tapauksesta puhuttu. Kirjassa ei tapausta ratkaista, ei lähellekkään, mutta se tuo erittäin paljon ns. lihaa luiden ympärille tähän tapaukseen. Myös Alibin jutut missä käsitellään tapausta, sekä Punavuoren kaksoissurmaa, kannattaa etsiä jostain. |
|
| Samankaltaisia tapauksia: Ilotulitustien kaksoismurha: 4.12.1999 00:26 poliisille oli tullut ilmoitus Itä-Helsingin Ilotulitustien kerrostalon A-portaassa tapahtuvasta tappelusta ja paikalta pakenevasta verisestä miehestä. Poliisin tullessa paikalle yhden asunnon ovi oli auki ja sen edustalla runsaasti verta. Väliovi oli kiinni. Oven takana kauttaaltaan veren peitossa olleella lattialla oli kaksi elotonta ihmistä, mies ja nainen. Surmatyöt oli tehty eteisessä ja osittain rappukäytävässä, muu asunto oli siistissä kunnossa. Uhrit oli surmattu useilla terä-aseen pistoilla. Molempien käsissä oli torjuntavammoja. Kuollut nainen oli asunnossa olleiden lasten 41-vuotias äiti ja mies oli naisen 43-vuotias miesystävä, ei lasten isä. Surma-aseena käytetty suuri keittiöveitsi löytyi miehen pään alta. Asunnosta löytyi paperi, jossa kerrottiin edellisenä päivänä Helsingin käräjäoikeuden määränneen kesäkuussa voimaan tulleen avioeron jälkeen neljän lapsen huoltajuuden äidille. Tämä paljastuikin motiiviksi teolle. Tekijäksi osoittautui naisen 41-vuotias ex-mies. Mies oli pysäköinyt autonsa suojaiselle pysäköintipaikalle, pukeutunut hupulliseen takkiin ja laittanut hansikkaat käteensä. Veitsen hän oli tuonut mukanaan. Hän oli tunkeutunut asuntoon avaimilla ja oli ilmeisesti päässyt yllättämään uhrit nukkumasta, koska uhreilla oli yöpukuvaatetus ja asunto oli pimeänä poliisin tullessa paikalle. Nainen ja hänen miesystävä oli herännyt ja tullu eteiseen, jolloin ex-mies puukotti naista 13 kertaa ja miestä 31 kertaa. Hänen neljä 3-11-vuotiasta lastansa nukkui samassa asunnossa tekojen aikana. Teon jälkeen paetessaan hän oli tunkenut veriset vaatteensa Kontulalaisen talon jätekatoksen roska-astiaan. Virkavallan tullessa paikalle lapset vietiin makuuhuoneen ikkunan kautta ulos nostolavalla, koska eteinen oli karmeassa kunnossa. Poliisi löysi miehen vielä samana yönä naisystavänsä luota nukkumasta. Tekijän leuasta löytyi viiltohaava, jonka hän kertoi saaneensa partaa ajaessaan. Mies oli väittänyt, että hänet oli kutsuttu keskustelemaan huoltajuuskiistasta ja hänen mennessä asunnolle naisen nykyinen miesystävä olisi hyökännyt häntä kohti ja hän olisi itsepuolustuksena puukottanut hyökkääjän. Siinä vahingossa olisi tullut myös osumia ex-vaimoon. Tämä tarina ei kuitenkaan mennyt läpi ja Hovioikeus tuomitsi miehen vähentyneesti syyntakeisena 14 vuoden vankeusrangaistukseen. Mies oli ollut selvinpäin tekojen aikana. |
|
| Ylös |
KESKUSTELU:
|
| Ylös |
Lähteet: https://areena.yle.fi/podcastit/1-65348705 Kirkkonummen kolmoissurma - Marko Niemi (kirja) https://www.is.fi/kotimaa/art-2000008749914.html https://fi.wikipedia.org/wiki/Kirkkonummen_kolmoissurma https://yle.fi/aihe/artikkeli/2008/08/25/kirkkonummen-kolmoissurma Kauppalehti Alibi Hermo: Murharyhmän mies- kirja. https://www.hs.fi/pkseutu/art-2000003973990.html |
