Aikajanalle on sijoitettu suomalaisia katoamistapauksia ja henkirikoksia. Janalla on selvittämättömiä, sekä muutamia selvitettyjä tapauksia, jotta tapauksia voi verrata ajallisesti keskenään. Ratkenneet on tummemmalla tekstillä. Muutamista tapauksista on tehty oma aikajana, jonne pääse aikajanan linkistä tai ylävalikosta....

Idea sivun tekemiseen lähti, kun kuuntelin podcastia Kirkkonummen kolmoissurmasta. Tapauksessa rupesi olemaan niin paljon yksityiskohtia, että menin jo sekaisin siitä, mitä milloinkin oli tapahtunut. Mikä tapahtuma oli ennen toista ja mikä jälkeen. Tapahtumista oli vaikea muodostaa kokonaiskuvaa ilman että osasi sijoittaa tapahtumia ajallisesti keskenään, joten aloin kirjoittaa niitä ylös. Ajattelin, että miksi en voisi jakaa niitä myös muille True Crime -harrastajille.

Kirkkonummen tapausta piti verrata ajallisesti myös esim. Punavuoren kaksoissurmaan, Raisa Räisäsen katoamisessa piti alkaa miettiä milloin Butt oli tehnyt paloittelusurmansa. Monissa tapauksissa on verrattavia kohteita, joten tein myös alla olevan aikajanan. Se ei ole täydellinen, enkä sinne ihan jokaista pilkkireissulla kadonnutta ole tarkoituksella laittanutkaan. Jos mielestäsi joku kadonnut tai henkirikos pitäisi löytyä janalta, voit laittaa kommenttia sivun alalaidassa olevaan kommenttikenttään.

Katoamiset ja henkirikokset Suomessa

Kaikki katoamistapaukset, joissa henkilöä ei ole löydetty elävänä tai kuolleena, ovat tavalla tai toisella poliisin aktiivisessa tutkinnassa. Monet voivat olla lepotilassa, mutta kun tapauksesta tulee uusia vinkkejä tai ideoita, poliisi tarkistaa niitä resurssiensa mukaan.

Kadonneiden tutkinta kuuluu pääsääntöisesti paikallispoliisille. Ainoastaan muutaman henkirikoksen uhriksi epäillyn tutkinta on hoidettavana KRP:lla. Pohjoismaissa yleisesti arvioidaan, että korkeintaan 10-15 prosenttia kateisiin jääneistä on joutunut henkirikoksen uhriksi ja että tapauksiin voisi liittyä ulkopuolisia tekijöitä. Vuositasolla Suomessa jää kateisiin 15-20 henkilöä ja tapauksista saadut alkutiedot johtavat parissa kolmessa tapauksessa henkirikostutkintaan.

Kadonneiden joukkossa on myös heitä, jotka ovat hukkuneet tai päätyneet tekemään itsemurhan esimerkiksi hukuttautumalla, mutta joilla ei ole ollut tarkoitus kadota omaisiltaan. Lisäksi on henkilöitä, jotka ovat kadonneen omasta halustaan, eivätkä halua olla tekemisissä lähiomaisten tai sukulaisten kanssa. He ovat saattaneet esimerkiksi muuttaa ulkomaille, eivätkä ole ilmoittaneet tästä kenellekkään.

Vuosittain hätäkeskuksen saamien katoamisilmoituksien määrä on lähemmäs 20 000. Näistä poliisi kirjaa katoamisilmoituksia noin tuhat. Vuosien 2018-2022 ajalla kadonneeksi kirjattuja ja yli viikon kateissa olleita oli vuosittain keskimäärin 177 henkilöitä. Heistä 69 prosenttia oli miehiä ja 31 prosenttia naisia. Elossa löytyi 34 prosenttia, kuolleena 48 prosenttia ja kateisiin jäi 12 prosenttia. Vuoteen 2024 mennessä Suomessa oli 525 kateisiin jäänyttä henkilöä.

Henkirikoksen uhreina kuolee Suomessa vuosittain noin 100 ihmistä. Henkirikollisuuden taso on Suomessa ollut laskussa 1990-luvun jälkipuoliskolta lähtien. Valtaosa murhista, tapoista ja surmista tapahtuu yksityisissä tiloissa, esimerkiksi yksityisasunnoissa. Nuorten tekemät henkirikokset tapahtuvat useammin julkisilla paikoilla kuin vanhempien ikäryhmien henkirikokset. Naiset joutuvat omassa kodissaan henkirikoksen uhriksi miehiä todennäköisemmin.

Surmaajista 14 prosenttia on naisia. Kolmessa prosentissa tapauksista nainen surmaa naisen. Naisten tekemät surmat kohdistuu useimmiten läheisiin. Puoliso, omat lapset ja kaverit. Yleisin syy naisen tekemään surmaan on parisuhdeongelmat.

Suomessa henkirikoksista selviää vuorokauden kuluttua tapahtumasta 76 prosenttia ja viikon sisällä 89 prosenttia. Tapauksista joissa ei ole tutkinnan alkaessa epäiltyä, selviää 70 prosenttia. Kuukautta pidempään selvittäminen kestää noin 6 prosentissa henkirikoksia. Sarjamurhien todennäköisyys suomessa on hyvin pieni. Suurin osa henkirikoksista selvitetään ja tekijä saadaan kiinni jo ennen mahdollista seuraavaa tekoa.