29.5.2026 | päivitetty 26.6.2026
Tuusulan Jäniksenlinnassa asunut 28-vuotias Tuula Lukkarinen lähti 17. huhtikuuta 1991 asiointilomalle Kellokosken psykiatrisesta sairaalasta, jossa hän oli lyhytaikaisessa hoidossa. Kuolinpäivänsä aamuna hän oli ilmoittanut lähtevänsä Hyrylässä sijaitsevaan sosiaalitoimistoon sopimaan 9-vuotiaaseen poikaansa liittyviä asioita. Sinne hän ei kuitenkaan koskaan saapunut. Seuraavana päivänä metsäpalstaltaan palaava paikallinen maanviljelijä löysi Hausjärven hiekkakuopan läheisyydestä Tuula Lukkarisen pahoin silvotun ruumiin.
Lukkarisen murhaa on pidetty osana rikosten sarjaa, jota kutsutaan Hausjärven hiekkakuoppasurmiksi, tai joissain yhteyksissa on puhuttu myös Järvenpään sarjamurhaajasta. Rikosten sarjaan liitty myös Maarit Haantien katoaminen.
Tuula oli ollut karkumatkalla sairaalasta erään nuoren naisen kanssa. He olivat menneet Helsingin kautta Lahteen. Sieltä Tuula oli palannut kotinsa kautta sairaalaan.
Lukkarinen lähtee asioilleen Kellokosken psykiatrisesta sairaalasta.
Lukkarinen on ilmoittanut käyvänsä asioilla sosiaalitoimistossa Hyrylässä, mutta hän matkustaakin bussilla Järvenpäähän. Tästä todisteena häneltä oli löytynyt leimattu linja-autolippu. Hän nousee bussin kyytiin klo 8.40.
Linja-autolipun perusteella hän olisi saapunut Järvenpäähän yhdeksän aikaan. Julkisuudessa olleiden tietojen perusteella hänen jälkensä päättyvät Järvenpään Alkon (Rantakatu 4) eteen. Poliisi-TV:ssä kerrottiin, että tästä hetken kuluttua Tuula olisi nähty kävelevän läheisen huoltoaseman edustalla.
Erään havainnon mukaan Lukkarinen olisi ollut vielä klo 15:00 Järvenpään keskustassa.
Seuraavan havainnon mukaan Lukkarinen on nähty Riihimäen keskustassa.
Maanviljelijä oli tehnyt töitä metsäpalstallaan Hausjärvellä, lähellä Erkylän kartanoa. Hän oli ollut etsimässä metsistään ns. tuulenkaatoja, eli tuulen kaatamia puita. Lähtiessään hän huomasi metsikössä koivun juurella suuren mytyn. Hän tunnisti sen vatsallaan makaavaksi ihmiseksi. Maanviljelijä oli luullut tätä ensin mieheksi.
Riihimäen poliisi saapui ruumiin löytöpaikalle jälkikoirien kanssa. Paikkatutkinnan aikana alkoi satamaan lunta. Maahan satanut lumi vaikeutti jälkien löytämistä. Tekninen paikkatutkija käytti jopa hiustenkuivaajaa sulattaakseen lunta rikospaikalta. Se oli työlästä ja hidasta, mutta siten mahdolliset jäljet lumen alla eivät vahingoittuisi. Tutkijat eivät jääneet tyhjin käsin, mutta saalis jäi laihaksi.
Jutun tutkinta siirtyy keskusrikospoliisin Hämeen lääninosastolle.
Hollantilainen rikosanalyytikko Carlo Shippers tutustuu Tuula Lukkarisen tapaukseen. Shippers oli ollut Keskusrikospoliisin järjestämässä henkirikosseminaarissa Hämeenlinnassa. Helsingin Sanomissa kerrottiin 26.10.1992, että Shippers oli tutustunut viime päivinä muutamaan pimeään henkirikokseen Suomessa. Suomalaiset sarjamurhaajat -kirjassa kerrottiin yhden näistä olleen Tuula Lukkarisen murha.
Shippers oli arvioinut murhan olevan tyypillinen himomurha, joka ei todennäköisesti jää tekijänsä viimeiseksi.
Poliisi teki Tuula Lukkariseen liittyviä vesistöetsintöjä.
| Muita yksityiskohtia |
- Tekotavasta johtuen Lukkarisen kuolemaa on tutkittu murhana. Poliisin mukaan Lukkariseen oli kohdistettu erittäin raakaa, jopa sadistista väkivaltaa. Tutkinnajohtaja Ismo Kopran mukaan Lukkarista ei oltu surmattu normaalilla suomalaisella tavalla, vaan tässä oli käytetty hyvin paljon ylimääräistä raakaa ja julmaa väkivaltaa.
- Suomalaiset sarjamurhaajat -kirjassa kerrotaan, että aivan ensimmäisissä lehtijutuissa sanottiin silminnäkijän nähneen, että Lukkarisen vatsa oli viilletty kokonaan auki. Samassa kirjassa mainitaan Keskusrikospoliisin vuonna 1996 julkaisemassa kirjassa Kadonneet henkilöt kerrotun, että uhrin kaula ja vatsa oli viilletty teräaseella auki, jolloin osa suolistoa oli valunut ulos. Lisäksi uhrille oli tehty seksuaallista väkivaltaa. Kirja oli lähteyttänyt tapausselosteen tiedot valtakunnalliseen etsintäkuulutusrekisteriin.
- Poliisin mukaan tekijä tuntee ihmisen tai suuren eläimen anatomian.
- Tutkinnanjohtaja Jan Aarnisalo ei ole halunnut kertoa onko surma tapahtunut löytöpaikalla, vai onko ruumis tuotu sinne, mutta poliisilla on vahva käsitys murhapaikasta.
- Lukkarisen löytöpaikalta onnistuttiin taltioimaan tuoreet renkaanjäljet.
- Poliisilla on hallussaan murhan yksi epäilty tekoväline, joka otettiin talteen Lukkarisen löytöpäivänä.
- Lukkarisen murhasta on kuulusteltu useita henkilöitä epäiltyinä.
- Ennen työttömäksijäämistä Lukkarinen työskenteli keittiöapulaisena.
- Lukkarisella oli sama asu löydettäessä kuin millä hän oli poistunut Kellokosken sairaalasta.
- Edellisenä sunnuntaina Lukkarisen löytöpaikalta oli löytynyt puolitajuton mies, joka kuoli myöhemmin sairaalassa. Mies tosin kuoli todennäköisesti sairaskohtaukseen.
- Lukkarisen löytöpaikalle johtaa Hyvinkään ja Hausjärven väliseltä tieltä ajoura, jota pääsee ajamaan kiviä väistelemällä. Lukkarisen surmannut henkilö on joutunut ajamaan ajouraa muutamia satoja metrejä. Parin sadan metrin päässä edessä olisi ollut jo ensimmäiset talot.
- Naimisissa olleessaan Tuulan sukunimi oli ollut Pitkänen.
- Hänen välinsä entiseen mieheen oli kunnossa.
- Lukkarinen ei seurustellu vakituisesti kenenkään kanssa.
- Lukkarinen asui poikansa kanssa, mutta surman aikaan poika oli isovanhemmilla.
- Löytöpaikan läheisyydessä oli hakkuutyömaa, jossa työskenteli metsuri, mutta hän ei ollut havainnut mitään poikkeavaa.