Ulvilan surma – juttu 2472

Keskustelua True crime -kirjoista
Tutkinnanjohtaja
Site Admin
Viestit: 338
Liittynyt: 24 Loka 2024 08:16

Ulvilan surma – juttu 2472

Viesti Kirjoittaja Tutkinnanjohtaja »

Suomen kuuluisin oikeusjuttu asianajajan silmin

”Juha Manner oli juuri pestautunut asianajajaksi oikeusjuttuun, josta tulisi kirkkaasti suurin hänen urallaan – ja yksi suurimmista koko Suomen rikoshistoriassa. Siitä tulisi myös ensimmäinen ja ainoa juttu, joka pääsisi hänen ihonsa alle ja veisi välillä yöunet.”

Kirja sukeltaa Suomen tunnetuimman murhajutun kulisseihin ja käänteisiin. Se on dekkarikirjailijan otteella kirjoitettu kuvaus Anneli Auerin oikeusprosessista, eli jutusta 2472, Auerin asianajajan Juha Mannerin silmin. Miten Manner onnistui vapauttamaan Suomen kuuluisimman lesken murhasyytteestä, vaikka yleinen mielipide mediaa myöten oli kääntynyt Aueria vastaan?

Kirjan aineisto on suomalaisessa rikoshistoriassa ainutlaatuinen: se perustuu Mannerin haastatteluihin ja arkistodokumentteihin, ja siinä on hyödynnetty muun muassa suoria otteita kuulustelu- ja oikeudenkäyntipöytäkirjoista. Teos myös tarjoaa mahdollisuuden nähdä, miten puolustusasianaja tekee työtään ja turvaa syytetyn oikeutta joskus huonosti ja paikoin epäilyttävästi toimivan oikeuskoneiston rattaissa.

Milla Ollikainen on toimittaja ja kiitetty kirjailija, jolta on ilmestynyt useita dekkareita Juha Manner on vuosikymmeniä kestäneen uran tehnyt lakimies, kouluttaja ja lakineuvoja.
https://www.storytel.com/fi/books/ulvil ... 72-2632242


Olin aiemmin kuunnellut Ulvilan murhaa käsitteleviä kirjoja toimittaja Tiia Palménilta, tutkinnanjohtaja Pauli Kuusirannalta ja Anneli Auerilta, sekä lukenut Niina Bergin kirjan Totuus Ulvilan murhan hätäpuhelusta. Viimeiseksi kuuntelin tämän Auerin asianajajan Juha Mannerin kirjan. Suosittelen kyllä tutustumaan näihin kaikkiin. Tässä tuli selvyyttä mm. siihen, miksi Manner ei ollut aluksi Auerin mukana kuulusteluissa. Kirjan lopussa oli jonkin verran kerrottu mannerin omista menoista ja joistain päiväkirjamerkinnöistä, jotka meni ainakin vähän ohi oman kiinnostuksen.